Uddenin kaivos on vanha Bolidenin kaivos, joka oli toiminnassa vuosina 1971-1991. Malmi louhittiin avolouhoksessa, jonka jälkeen kaivostoiminta jatkui maan alla. Enintään kaivostoiminta oli 406 kilotonnia vuodessa ja kokonaislouhinta vuoteen 1991 asti oli 5,95 miljoonaa tonnia. Malmissa oli kultaa 0,8 g/t, hopeaa 39 g/t, kuparia 0,4 %, sinkkiä 4,7 % ja lyijyä 0,35 % sekä rikkiä 26 %.

Pääasiassa louhittu malmi sisälsi pyriittiä, sinkkiseosta ja kuparipyriittiä. Avolouhoksen eteläpuolella sijaitsevaa aluetta käytettiin sivukiven ja lieteen varastointiin. Yhteensä 1000 000 tonnia kaivosjätettä louhittiin ja sijoitettiin pääasiassa alueelle joka on kymmenen metriä korkea ja pinta-ala on 12 hehtaaria, ja se koostuu sivukivestä.

Kaivoksen sulkemisen jälkeen kaikki rakennukset purettiin ja pintamaan poisto suoritettiin 0,5 metriin asti niissä osissa, jotka sisälsivät sulfidia sisältävää materiaalia (Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto, 1998). Puretut rakennukset ja louhittu materiaali sijoitettiin avolouhokseen yhdessä läheisen Kedträskin kaivoksen sivukiven kanssa. Myös Uddenin kaivoksen vesialtaiden lietteet sijoitettiin avolouhokseen tai liete poistettiin vedestä paikan päällä, minkä jälkeen alue peitettiin moreenilla ja kylvettiin. Kuilun aukot peitettiin betonilohkoilla. Koska pohjaveden sisäänvirtaus avolouhokseen oli suuri, avolouhos täyttyi vedellä kahden vuoden kuluessa. Avolouhosjärvi on noin 390 m pitkä ja 150 m leveä, ja sen suurin syvyys on noin 50 metriä. Sivukiviesiintymää peitti 0,5 m moreenia, josta osa esiintymästä oli jo moreenin ja jonkin verran lietteen peitossa. Sitten koko alueelle istutettiin puita.

Vuonna 2010 lietettä levitettiin alueelle sekä tiettyihin osia sivukiviesiintymän rinteistä, ja alue kylvettiin vuonna 2011.  Viime vuosina avolouhosjärveä on kalkittu useita kertoja saavuttamatta haluttua pH arvo. Myös metallipitoisuudet ovat korkeat. Tämä voi olla merkki riittämättömästä kunnostustoimenpiteestä. Järvi kalkittiin viimeksi elokuussa 2011 ja 2012, joissa kummassakin oli noin 50 tonnia kalkkia.

Kolmesta pohjavesiputkesta löytyi erittäin korkeita metallipitoisuuksia ja alhaisia pH-arvoja sijaitsee aivan sivukiviesiintymän alavirtaan. Sulfidimineraalien säänkestävyys on jatkuvassa prosessissa alueella. Tätä tukevat myös korkeat sulfaattipitoisuudet lähes kaikissa vesinäytteissä. Suuret vuodenaikojen vaihtelut voivat olla osasyy havaittuihin metallipitoisuuksiin.

Avolouhoksessa oli korkeita metallipitoisuuksia kaikilla syvyyksillä. pH:n ja liuenneen metallin pitoisuuden ero näkyi pinnalla ja pohjassa.

Pohjaveden korkeat metallipitoisuudet heti sivukiviesiintymän alajuoksulla ovat mahdollinen lähde avolouhoksen huonolle vedenlaadulle, koska pohjavesi virtaa järven suuntaan.

Lähteet: Geokemisk undersökning vid Uddengruvan, en nedlagd gruva i Västerbotten Marlene Löfberg 2013, Wikipedia, Boliden

Udden 6/2023

Metsikön kätköistä Ruotsista löytyi oma kaivosteollisuuden Bikinin atollin laguuni. Täällä ei räjäytetty atomipommia, mutta kaivosteollisuuden saastepommi on tärähtänyt Ruotsalaiseen tantereeseen…

Sininen väri houkuttelisi uimaan, mutta ehkä ei…

Vesi sisältää kaikista kunnostustoimista huolimatta varmasti mukavan raskasmetallilisänsä.

Varsinkin useat kalkitukset näkyvät pohjan ja rannan sakkakerroksissa.

Sivukivialueet on peitelty pienimuotoisesti, ja ruotsalaisen metsäteollisuuden ”räkämäntyjen” siementen sato lähtenyt aluilleen. Hieman on karu pohjamaa. Eipä ole kummoiset peittorakenteet täällä. Varsinkin louhosalueen reunoja ei ole peitelty ollenkaan.

Napakampaa pintamaata alarinteen puolella, josta on kuorittu jätealtaat ja pintamaat pois, ja tuotu tilalle muhevampaa täyttökerrosta.

Paskakasa! Alueen kunnostustoimiin on näköjään kuulunut myös yhdyskuntalietteen käyttö kasvualustan ympiksi. Tosin levitys on jäänyt tässä tapauksessa hieman puolitiehen.

Jälkisanat

Tässäpä oli pienelle, muutaman kilometrin, alueelle mahtunut 3 erilaista kunnostusta. Åsen, Kedträsk ja Udden. Mikä oli paras, ja mitenkä oli mahdollista näin erilaiset variaatiot kaivoksen sulkemiseen? Onko viranomaisvalvonta myös täällä yhtä epäjohdonmukaista, löyhäperäistä ja normitonta kuten pohjolan Kongossa Suomessa?

 

Uddenin laguunilla kävi pulikoimassa kaivostutkijat

Jari ja Jarkko