Rävlidmyran sijaitsee noin 4,5 km luoteeseen Kristinebergin kaivoksesta. Kaivos kuuluu Rävlidenfältetin alueen malmioon. Kaivostoiminta Rävlidmyranissa alkoi vuonna 1951 avolouhoksella että maanalaisella kaivoksella.
Kaivostoiminta Rävlidmyranissa loppui vuonna 1974 avolouhoksella, ja maanalainen kaivostoiminta päättyi vuonna 1991. Samaan aikaan maanalaisen kaivoksen vedenpoisto päättyi. Sen jälkeen maanalainen kaivos on täyttynyt vedellä.
Kokonaislouhinta oli 1951-1976 1,9 Mt, josta saatiin kultaa 0,8 g/t, hopeaa 51 g/t, kuparia 1 %, sinkkiä 3,9 % ja lyijyä 0,6 %. Malmin rikkipitoisuus oli noin 23 %.
Kaivoksen sulkemisesta vuoden 2003 alkuun asti louhosjärvi jätettiin ilman mitään käsittelyä ja sen metalli- ja sulfaattipitoisuus oli korkea ja pH oli keskimäärin 3.6. Sen jälkeen järvi kalkittiin noin 200 tonnilla kalkkia. Myöhemmin samana vuonna järvi käsiteltiin 300 tonnilla jätevesilietettä.
Hornträskin kaivos jälkikäsiteltiin vuonna 1996. Jälkikäsittely tapahtui lääninhallituksen ja kunnan hyväksymän jälkikäsittelysuunnitelman mukaisesti. Avolouhosten viimeistely koostui täytöstä ”sivukivet”, peittämällä 0,3 m moreeni- ja puiden istutus.
Ympäristönsuojeluviraston mukaan järvien ja vesistöjen arviointiperusteet ovat ennen kaikkea kuparia ja kadmiumia, mutta myös sinkkiä, jotka ovat tällä hetkellä erittäin korkea.
Frandsenin (2007) laskelmien mukaan Zn:n vuoto Rävlidmyrin kaivoksesta on noin 850 kg/vuosi, mikä kuitenkin korjattiin Samuelssonin raportissa (2009) 8500 kg/vuosi sen jälkeen, kun on säädetty oikeaan valuma-alueelle noin 400 mm/vuosi. Myös kuparivuoto korjattiin 140 kg:sta 1400:aan kg/vuosi.
Rävlidmyran kaivoksen kunnostusprojektin toinen vuosi keskittyi kaivoksen jätemaiden peittämiseen vuonna 2022 tiivistetyllä maakerroksella.
Maaperä, joka on kaivettu läheisestä maakuopasta on luonnollisen savipitoisuutensa ansiosta sopiva luomaan tiiviskerrokseen, jolla on alhainen läpäisevyys kaivosjätteen hapettumisen estämiseksi. Siivouksen tekninen osa saatiin päätökseen ja ekologisen kierrätysprojektin loppuun saattaminen, ts. Bolidenin biologiseen monimuotoisuuteen sitoutumisen mukaisesti suunniteltu vuodelle 2024.
Lähteet:
- METODIK FÖR EKOLOGISKA EFTERBEHANDLINGSÅTGÄRDER Pilotområde Rävlidmyrgruvan
- Mapping of contaminant dispersion from a polluted mining area by geochemical and geophysical methods, Rävlidmyran, northern Sweden
- Boliden
- Mindat
Kunnostuksien seurantaa 6/2023
Ruotsin kierroksen kohokohtia oli tutustua kunnostustoimiin. Täällä näyttävä kyltti kertomassa, että jotain tapahtuu tälle kaivosalueelle.
Kaivosalue ilmasta käsin 2024 (Lantmäteriet). Varsinaiset jätealueet sijaitsevat Kristinebergissä.
Vastaava vuodelta 1975.
Skanskalla oli alueella menossa peittotyöt moreenikerroksen levityksellä. Moreeni tiivistettiin täryllä.
Purkamista odottava vanha kaivosrakennelma.
Syvänsinisiä värimaisemia tarjoava Rävlidmyrgruvan!
Tuulta purjeisiin!? Ei vaan vesikäsittelyä geotuubien avulla. Oikealla täynnä olevia geotuubeja, ja louhosvedet odottamassa seuraavaa aktiivista käsittelykertaansa…
On taidettu tähänkin louhokseen jokunen kuutio kalkkia ja muuta taika-ainetta aikojen saatossa laittaa…
Vähän maisemakontrastia edestä, keskeltä, takaa
Suunniteltu ylivuoto takana olevaan pienenpään kosteikkoaltaaseen ja edelleen läheiseen järveen.
Ihan pieni lampi ei ole kyseessä. Sulffidipitoiset kohdat näyttäisi olevan kuintenkin JO peitelty.
Tässä käppyrää, miten käy kun kaivoksien jälkitoimet pettävät! Vuodot läheiseen järveen lisääntyvät radikaalisesti toiminnan jälkeen. Tässä pelkkä sinkki, mutta myös kupari on ollut yliedustettuna. Yhdessä Hornträsketgruvanin kanssa Rävlidenmyran on ollut osatekijänä viereisen järven saastumiseen erityisesti 90-luvulla ja 2000-luvun alussa.
Toiminta loppui 1991 ja 2023 on menossa kunnostus numero 2?! On se hidasta ja laadutonta länsinaapurin puolellakin. Kysymys kuuluukin miten hyvin kunnostus 2 onnistuu? Aika ja hiljainen valuma sen näyttävät… Ei täällä länsinaapurin puolella osata = yritetä tehdä edes teknisesti ja pitkäaikaisesti toimivia tiivisrakenteita. Tässä tapauksessa pintarakenteita. Pohjattomiahan tämän kaivoksen rakenteet todellisuudessa ovat. Plussaa, että edes jotain on taas yritetty, ja varmasti leikkaa suuren osan saastekertymästä taas hetkellisesti pois. Samaa viherpesua harrastaa kaivosjätti Boliden myös Suomessa…
Rävlidmyrgruvanilla kaivosvedet ymppäsi, kalkitsi ja geotuubeilla puhdisti kaivostutkijat
Jari ja Jarkko