LKAB eli Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag on Ruotsin valtion kokonaan omistama kaivosyhtiö, jonka päätoimiala on rautamalmin louhinta Kiirunan ja Malmbergetin rautaesiintymistä.

Osa malmista käsitellään valmiiksi tuotteeksi kaivospaikkakunnalla ja kuljetetaan Malmbanan-rautatietä pitkin raskailla tavarajunilla joko Luulajan tai Narvikin satamiin laivausta varten. Liikenteenharjoittajana toimii LKAB:n tytäryhtiö Malmtrafik i Kiruna AB (MTAB).

Vuonna 2004 tehtiin päätös, että Kiirunan nykyinen keskusta siirretään kolmen kilometrin verran itään, koska on vaara, että keskusta vajoaa rautamalmin louhimisen takia. Siirtämisen todettiin olevan edullisempaa kuin louhoksen hylkääminen. Siirtäminen tehdään vähitellen 2010-luvun aikana. Prosessi kestää vuosikymmeniä. Keskusta on syrjässä pääväylistä, ja se tullaan siirtämään niiden varrelle. Erikoista siirtämisessä on se, että siinä siirretään suuriakin rakennuksia, kuten kaupungintalon torni ja kirkko.

LKAB perustettiin vuonna 1890, ja vuonna 1907 Ruotsin valtio osti puolet siitä. Vuonna 1957 valtiosta tuli enemmistöosakas ja 1976 se osti loputkin LKAB:n osakkeet. Yhtiön tuotantoennätys on vuodelta 1974, jolloin se tuotti 30 miljoonaa tonnia rautamalmia.

Lähde: Wikipedia

Luossavaara-Kiirunavaara AB (jäljempänä LKAB tai yhtiö) on kansainvälinen kaivos- ja mineraalikonserni. Yhtiön tuotanto, tutkimus- ja kehitystyö tapahtuu pääosin Kiirunassa, Malmivaarassa ja Svappavaarassa. Louhittu rautamalmi jalostetaan rautamalmituotteiksi, joita käytetään terästuotannon raaka-aineena. Tuotteet toimitetaan asiakkaille Ruotsiin ja muualle Eurooppaan, mutta myös Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja jossain määrin muualle maailmaan.

LKAB on harjoittanut kaivostoimintaa Kiirunavaarassa Kiirunan kunnassa noin vuodesta 1900 lähtien. Rautamalmia louhitaan nykyään ainoastaan maan alla. Malmi käsitellään ja jalostetaan teollisuusalueella valmiiksi tuotteiksi, pääasiassa pelleteiksi, jotka lastataan juniin kuljetusta varten. Suurin osa tuotteista kuljetetaan sen jälkeen yhtiön Narvikissa sijaitsevaan laivaussatamaan ja jäljelle jäävä osuus kuljetetaan Luulajaan. LKAB suunnittelee nyt jättävänsä uuden Kiirunavaaran toimintaa koskevan ympäristöhakemuksen. Hakemuksen tarkoituksena on ensisijaisesti korvata useita vanhoja lupia ja muita aikaisemman lainsäädännön mukaisia päätöksiä uudella luvalla, joka samalla mahdollistaa toiminnan jatkamisen ja laajentamisen siihen liittyvine toimenpiteineen. Tämän johdosta on syksyllä 2023 aloitettu kuulemiset muun muassa Ruotsin viranomaisten kanssa.

Kaivostoiminta tapahtuu maan alla pääasiassa Kiirunavaaran malmiesiintymässä, joka koostuu magnetiitista. Kiirunavaaran esiintymän lisäksi alueella esiintyy suhteellisen pieniä sivumineralisaatioita. Yhdessä näistä, Konsulnissa, louhitaan malmia.

 

Kiirunavaaran louhintamenetelmää kutsutaan levysorroslouhinnaksi. Levysorroslouhinta koostuu pääasiassa seuraavista työvaiheista: peränajo, tuotantoporaus, panostus ja räjäytys, lastaus, kuljetus sekä murskaus ja malmin nosto. Louhintamenetelmän eri vaiheet esitetään alla olevassa kuvassa.


Konsulnin kaivostoimintaa voidaan verrata Kiirunavaaran kaivostoimintaan, mutta malmin kuljetus ja nosto tapahtuu kuorma-autoilla maanpinnalla sijaitsevalle murskalle. Molemmissa tapauksissa malmin käsittely jatkuu maan päällä sijaitsevissa rikastus-prosesseissa.

Pohjaveden taso pidetään kaivoksen tuotantotasojen alapuolella ohjaamalla kaivokseen valuva pohjavesi tuotantotasojen alapuolella sijaitseviin pumppualtaisiin. Tämän jälkeen vesi pumpataan putkistoa pitkin pumppuasemalle, josta vesi pumpataan toista putkistoa pitkin maanpinnalla olevaan prosessivesialtaaseen. Prossesivesialtaasta vesi johdetaan maanpäälliseen prosessivesijärjestelmään.

Malmin rikastus ja jalostus tapahtuvat useissa prosessivaiheissa. Esirikastamo erottaa malmin magneettisesti sivukivistä, jotka tulevat kaivoksesta raaka-ainevirran mukana. Prosessi on kuiva, eli siihen ei lisätä vettä. Lajittelussa erotettu käyttökelvoton kiviaines, jota ei käytetä laitoksen tarkoituksiin tai muihin toimintoihin, kuljetetaan sivukiven läjitysalueelle.

Rikastamossa esirikaste jauhetaan vesilietteessä. Prosessivesi saadaan kahdesta päälähteestä, ja se on osittain pumpattua kaivosvettä (pohjavettä), osittain sadevettä. Jauhatuksen ja magneettierotuksen jälkeen rikasteesta poistetaan fosfori vaahdottamalla. Magneettierotuksella erotetusta rikastushiekasta poistetaan vesi ennen kuin se pumpataan rikastushiekka-altaaseen, kun taas vaahdotusprosessin jäte johdetaan suoraan rikastushiekka altaaseen.

Pelletointilaitoksessa rikastamosta saatuun rikasteeseen sekoitetaan lisäaineita, kuten oliviinia, dolomiittia, kalkkia ja/tai kvartsiittia. Tarkka koostumus riippuu valmistettavasta pellettituotteesta, sillä lisäaineet antavat pellettituotteille niiden erityisominaisuudet. Jotta seoksesta saadaan rautamalmipellettejä, se kuivataan ensin ja sen jälkeen siihen lisätään sideaineita. Pellettikuulat valmistetaan pyörivissä rummuissa. Pellettien lujuutta lisätään kuivattamalla ja esikuumentamalla niitä kuljetinuunissa, niin kutsutussa arinassa. Seuraavassa vaiheessa tapahtuu sintraus, jossa pelletit kuumennetaan niin, että rautahiukkaset sulavat osittain yhteen. Sintraus tapahtuu niin kutsutussa sintrausuunissa. Rautapelletit kuljetetaan hihnalla rautatieterminaalin alueella sijaitseviin siiloihin. Automatisoitu lastausjärjestelmä lastaa junavaunut siiloista. Valmiiden tuotteiden kuljetus Kiirunasta tapahtuu rautateitse Narvikin ja Luulajan laivaussatamiin

Lähde:LKAB:n toiminnan jatkaminen ja laajentaminen Kiirunassa 30.3.2024

Kiirunan tiellä 6/2024

Näkymiä läheisen Luossavaaran huipulta kohti Kiirunan kaivosta. Etualalla Kiirunan kaupunkia. Kiirunan tunnetuin asia rautamalmin lisäksi on kaupungin siirto kaivoksen tieltä, koska on vaara alueen maan vajoamisesta.

Kiirunavaaran malmikappale on 4 km pitkä, 80 m leveä (apatiittia sisältävän) magnetiitin viipale, joka ulottuu arviolta 2 km:n syvyyteen 60 asteen kulmassa. Tällä hetkellä maanalaisen kaivoksen louhinnan päätaso on 1365 m syvyydessä.

Takana oleva kaivoksen rikastamoalue. Ja takana olevat rikastushiekka-alueet eivät ole näkyvillä kaikelle kansalle. Ja joka on melkein toinen Kiiruna pinta-alaltaan.

Lähde: Googlemaps 2024

Vedenkäsittely
Toiminnassa käsitellään suuria määriä vettä, ja sitä varten käytössä on järjestelmä, joka koostuu useista erillisistä maanpäällisistä ja maanalaisista vesijärjestelmistä. Infrastruktuuri ja louhintatasot pidetään kuivina keräämällä sisään virtaava pohjavesi kaivoksen alimpaan kohtaan päätason alapuolelle. Kerättyä vettä käytetään kaivoksen prosesseissa, ja ylimääräinen vesi pumpataan maanpinnalle.

Maanpäällinen vesijärjestelmä koostuu pumppaamoista, vesialtaista, kaivospadosta ja sen ojituksesta sekä pH-säätölaitoksesta. Se sisältää myös jätekourut ja hiekan pumppausputket, joiden kautta prosessivesi johdetaan yhdessä rikastushiekan kanssa hiekka-altaaseen läjitystä varten.

Raakaveden pääasialliset lähteet ovat kaivoksen vesijärjestelmä ja sadevesi. rikastushiekka-allasta käytetään ensimmäisenä sedimentointivaiheena prosessiveden hiukkasille, ennen kuin prosessivesi saavuttaa selkeytysaltaan, jossa pääasiallinen selkeytys tapahtuu ennen uudelleenkäyttöä prosessissa. Prosessiveden kemiallinen koostumus riippuu malmin mineralogisesta koostumuksesta.

Toimintaan tulevaa veden tulovirtaamaa ei ole mahdollista säännellä/rajoittaa, sillä kaivokseen kertyvä vesi on pumpattava pois, jotta kaivos pysyy kuivana ja louhinta voidaan suorittaa turvallisesti. Jalostusprosessissa käytettävän veden kierrätysaste on erittäin korkea, n. 95 %. Vesitasapaino on kuitenkin positiivinen ympäri vuoden, ja tulovirtaama määräytyy vuodenaikojen mukaan, mikä tarkoittaa, että ajoittain syntyy ylimääräistä vettä, joka on johdettava pois järjestelmästä (tällä hetkellä Mettä-Rakkurijärveen). Ammoniakkitypen muodostumisriskiä alajuoksulla vähennetään säätämällä ylivuotoveden pH-arvoa, ennen kuin se johdetaan vastaanottavaan vesistöön. Ulkoinen järjestelmä on esitetty alla olevassa kuvassa.

Jätteiden käsittely
Toiminnan pääasiallinen louhintajäte muodostuu sivukivestä ja rikastushiekasta. Sivukivi on niin kutsuttua louhintajätettä ja koostuu käyttökelvottomasta kiviaineksesta, joka on peräisin malmion louhinnasta ja peränajosta. Sivukivi lajitellaan pois pääasiassa esirikastamossa ja materiaali, jota ei käytetä eri laitosprojekteissa, kuljetetaan sille tarkoitettuihin maanpäällisiin
läjitysalueisiin. Suunniteltu hakemus sisältää sivukivelle uuden läjitysalueen nykyisen teollisuusalueen eteläisimmässä osassa, minkä tarkoituksena on varmistaa kapasiteetti tulevaisuudessa.

Rikastushiekka koostuu rikastuslaitoksen märkäprosessissa syntyvästä hienorakeisesta materiaalista, ja se loppusijoitetaan niin kutsuttuun rikastushiekka-altaaseen, joka koostuu hiekka- ja selkeytysaltaista, joissa hiekka ja vesi pysyvät useiden patojen ja luonnollisten korkeuserojen sisällä.

Koska altaaseen tulee jatkuvasti lisää hiekkaa tuotannosta, padon eri osia täytyy korottaa jatkuvasti ja näin luoda altaaseen lisäkapasiteettia. LKAB:n nykyinen lupa sallii hiekka-altaiden joidenkin pato osien korottamisen lähivuosina, mutta pidemmällä aikavälillä lisäkorotusten toteuttamiseen tarvitaan uusi lupa.

Tämän vuoksi suunniteltu hakemus sisältää hiekka-altaan lisäkorotuksia, mutta myös selkeytysaltaan padon korotuksen, jonka ensisijainen tarkoitus on varmistaa prosessiveden saanti talvella ja säädellä ylimääräisen veden poisjohtamista (koko vuodelle jaettuna). Rikastushiekan tulevaa läjittämistä varten selvitetään myös mahdollisuutta erottaa vettä lietteestä suuremmassa
määrin ennen hiekka-altaaseen sijoittamista (sakeutettu sijoittaminen). Erona nykyiseen loppusijoittamiseen on se, että hiekka-altaaseen lisätään vähemmän vettä, koska sijoitettavassa rikastushiekassa on suurempi kiintoainepitoisuus.

 

Päästöt veteen
Toiminta sijaitsee vedenjakajalla kahden vesistöalueen välissä, joista toinen virtaa Kalixjoen ja toinen Tornionjoen suuntaan. Ylimääräinen vesi, noin 9 Mm3 vuodessa, johdetaan selkeytysaltaasta Mettä Rakkurijärveen ja edelleen Kalixjokeen.

Tornionjoen virtausalueella ensisijainen vastaanottava vesistö on Luossajärvi, josta lähtevät vedet virtaavat Luossajokeen ja Pahtajokeen. Luossajärveen tulee suotovettä rikastushiekka-altaan koillisosasta sekä hajavuotoa sivukiven läjitysalueilta ja muuta valumaa kovilta pinnoilta. Suotovettä tulee myös suljetun ja kunnostetun Viscarian kaivoksen alueelta.

Alunperin Luossajärven valuma on kulkenut etelään vain Luossajokea pitkin Yli-Lompolon ja Ala Lompolon järvien kautta edelleen kohti Tornionjokea. Vuoto kaivokseen on estetty kuivaamalla osia Luossajärvestä patorakenteilla. Viimeksi vuonna 2011 kuivattiin myös silloinen poistoreitti Luossajoen suuntaan. Virtaaman menetys on osittain kompensoitu pumppaamalla nykyään vettä (noin 50 l/s) Luossajärvestä putkea pitkin Luossajokeen (nykyinen sisäänvirtaus Yli-Lompolo). Päävirtaus järvestä kulkee kuitenkin viimeisen kuivauksen jälkeen ylivuodon kautta luoteeseen Pahtajoen suuntaan. Pahtajokeen ja Rautasjokeen vaikuttaa siten virtaus ylivuodon kautta Luossajärvestä pohjoiseen päin, kun taas Luossajokeen vaikuttaa pumppaus Luossajärvestä etelään
päin.


LKAB tutkii säännöllisesti veden kemiaa, virtausta, tasoa ja biologiaa. Läheisissä järvissä (Mettä Rakkurijärvi ja Luossajärvi) näkyy selvä vaikutus veden kemiaan, erityisesti nitraattitypen, sulfaatin ja uraanin osalta. Alempana sijaitsevissa vesistön osissa (Rakkurijoki, Luossajoki ja Pahtajoki) toiminnan vaikutus pienenee tasaisesti.

Tornionjoessa ja Kalixjoessa useimpien aineiden pitoisuudet ovat lähellä alueen taustapitoisuuksia tai niiden tasolla.
Biologiset olosuhteet ovat tutkimustulosten mukaan yleisesti hyvät, mutta Mettä-Rakkurijärvessä ja Rakkurijärvessä on muun muassa havaittavissa ahvenen keskimääräisen painon nousua, ja Luossajärveen vaikuttaa osittain kalanistutus. Toiminta vaikuttaa Luossajoen luonnolliseen kulkuun ja virtaamaan pääasiassa sen yläosassa, minkä vuoksi kalakannat ovat suhteellisen heikkoja. Edellä mainittujen järvien kala-analyysit osoittavat yleisesti ympäristölle haitallisten aineiden vähäisiä pitoisuuksia.

Arvioinnin yhteenveto
Nykyisin vain hyvin pieni osa toiminnan päästöistä saavuttaa Tornionjoen Luossajärven kautta, ja tämä lisä on noin 1 promille (‰) luonnollisesta virtaamasta kohdassa, jossa Tornionjoesta tulee rajajoki. Yhtiö arvioi, että suunnitellun toiminnan tuotannon odotetulla kasvulla ei ole merkittävää vaikutusta Tornionjokeen siitä kohdasta lukien, jossa siitä tulee rajajoki. Lisäksi arvioidaan edellä raportoitujen vastaanottavien vesistöjen valvontatietojen perusteella, että suunnitellun toiminnan eri aineiden päästöillä ei ole merkitystä rajajoen tilan tai joen muodostaman vesivarannon mahdollisen hyväksikäytön kannalta.

Yhtiö arvioi parhaillaan suunnitellun hakemuksen kattaman toiminnan mahdollisia yleisiä ja ympäristövaikutuksia. Tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että suunnitellun lupahakemuksen kattamat toiminnot muuttaisivat rajanylittäviä päästöjä ilmaan tai veteen merkittävällä tavalla.

Lähde: LKAB:n toiminnan jatkaminen ja laajentaminen Kiirunassa

Luossavaara

Kiirunan alueella on useampikin kaivosalue. Kuvassa Luossavaaran kaivosalue oli toiminnassa 1846-1985.

Siellä louhittiin malmia n. 21 Mt. Kuvassa näkyville jätetty kaivoslouhos Luossavaaran huipulta.

Kuten näkyy, niin se on jättänyt pysyvän arven Kiirunan maisemaan…

Kiirunan alueen muita kaivoksia, ja niiden tuotantomääriä (2014).

Luossavaaran pohjoispuolella ”Nukutus” oli toiminnassa 1964-1986. Alueella on sijaitsee myös Henry mine niminen alue.

Vanha Kiiruna

Pakkosiirretylle alueelle on näppärästi perustettu oma ”kaivoskyläpuisto”.

Kuvia tunturista ennen.

Ja historiaa ennen kaivosta.

Vanhaa kiirunan keskustaa ei haluttaisi unohtaa.

Mutta 2023 vanha keskuskortteli on tekemässä kuolemaansa, ja purkutyöt menossa talo kerrallaan.

Vanhan keskustan useaa kiinteistöä koristaakin nyt LKAB:n sponsorimainokset. Uusi Kiiiruna!

Kiirunan vanhan keskustan asuntojen tai talojen omistajille on annettu kolme erilaista vaihtoehtoa:

Talon tai asunnon omistaja saa asunnostaan tai talostaan markkina-arvon summan rahaa ja lisäksi 25 prosentin lisäkorvauksen.

Hän voi tilata vastaavan uuden talon tai asunnon uudesta keskustasta. LKAB maksaa ja rakentaa sen.

Jos omistaja haluaa uuteen taloonsa tai asuntoonsa jotain lisää, esimerkiksi enemmän neliöitä, useamman vessan tai isomman autotallin, hän saa ne maksamalla itse lisää, mutta tässäkin tapauksessa kaivosyhtiö rakentaa sen.

Lähde: Yle 5.8.2024

 

Narvik:iin menevä malmijuna puksutti läpi yöttömän yön.

Jälkisanat

Kiirunan kaivos näyttää mikä mahti kaivostoiminnalla ja rahalla on, sillä maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos ei hevillä pysähdy. Se tuottaa 80% Euroopan rautamalmista. Siinäpä ei paljon asutus tai edes ympäristöasiat ole listan kärkipäässä, kun mietitään verorahoja ja kaivostoiminnan yleisnäkemystä maksimoida voitot sekä jatkaa kulutuspeijaisia. Miten lähelle asutusta kaivostoiminta saa laajentua? Siinäpä myös aasin silta Yaran Siilinjärven kaivoksen laajentamiselle. Kaivoksen laajentumisen YVA on valmistunut. Onko ympäristöluvan kumileimaisimet jo valmiina vai onko uskallusta nähdä asiat muuten kuin kaivosteollisuuden ja poliittisien intressien näkökulmasta!? Mitä jätetään tuleville sukupolville perinnöksi?

 

Kiirunan kaivoksen tieltä kävi pois siirtymässä kaivostutkijat

Jari ja Jarkko