Långdal:n kaivos oli Bolidenin omistama kaivos 1957-1999. Kokonaistuotanto oli 4,48 Mt, josta kultaa oli 1,9 g/t, hopeaa 160 g/t, kuparia 0,1 %, sinkkiä 5,7 % ja lyijyä 1,7 % sekä rikkiä 13 %.

Långdalsgruvania on louhittu vuodesta 1967, ja vuonna 1977 siellä louhittiin 123 995 tonnia malmia. Lopulta kaivostoiminta pysähtyi ja malmin käyttöön haettiin lupaa Skellefteå-joen puolelta.

Jotta tähän rikkaaseen malmiin pääsi käsiksi, joen uomaa oli siirrettävä 40-50 m sivusuunnassa, kaivettava ja rakennettava vahva penger jokea vasten suojaksi vesimassoja vastaan. Moreenimassat ja suuret määrät harmaata kiveä käytettiin osittain suojapenkereeseen.

Vuonna 1990 Långdalsgruvanissa sijaitsevalle avolouhokselle rakennettiin pengerpato. Kun kaivostoiminta lopetettiin vuonna 1999, avolouhos täyttyi vedellä.

Näkymä alueelta, jolloin avolouhos ei ollut vielä täynnä vettä

Kaivosalue ennen purkamista.

Kunnostus

Olemme nyt purkaneet patomme Skellefteå-joella, suljetulla Långdalin kaivoksella. Olemme toteuttaneet hankkeen mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla, ei vain lähialueella, vaan myös teräsponttien uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä. Olemme myös minimoineet hankkeen hiilidioksidipäästöjä käyttämällä biopohjaisia polttoaineita.

Projekti on ollut todella ainutlaatuinen. Tämä on ainoa paikka, jossa meillä on kaivospato joessa, ja sellaisen luvan saaminen olisi nykyään erittäin vaikeaa. Purkutyössä on pyritty varmistamaan mahdollisimman vähäiset ympäristövaikutukset ja mahdollisimman korkea turvallisuustaso hankkeessa työskenteleville.

Nyt kun hanke on saatu päätökseen, voimme todeta, että olemme täyttäneet lupavaatimukset ja välttyneet työhön liittyviltä suurilta riskeiltä.

”Se on sujunut uskomattoman hyvin ja voimme olla erittäin tyytyväisiä, kun otetaan huomioon asetetut ympäristövaatimukset”, sanoo Lars Anderson, padon purkuprojektin johtaja.​​​​​​​​​​​

Suojatoimenpiteet ovat pitäneet koko hankkeen. Esimerkiksi lieteverhoja on käytetty. Näiden lieteverhojen käsittelyssä on tehty tiukkaa työtä, jonka tavoitteena on minimoida samentuminen mahdollisimman paljon.

”Ratkaisu on ollut sekä kallis että aikaa vievä, mutta vaikutukset ovat olleet hyviä. Vaikka meillä on ollut sameutta, sillä ei ole arvioitu olevan negatiivisia ekologisia vaikutuksia”, Lars sanoo.

”Kun on ollut liikaa sameutta, olemme voineet keskeyttää työt, kuten pysäyttää purkuprosessin, ja sitten ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin ennen töiden jatkamista. Tuloksena olemme tehokkaasti minimoineet vaikutukset, ja lääninhallitus on tullut samaan johtopäätökseen, Lars sanoo. ​

Päästöjä vähennetty biodieselillä

Purkutyössä käytetyt koneet ovat käyttäneet biodieseliä. Lisäksi padon rautalevypaalutukset on vedetty ylös ja käytetty uudelleen mahdollisuuksien mukaan. Kaiken kaikkiaan urakoitsijanamme paikan päällä toiminut Skanska arvioi, että biodieselin käyttö on säästänyt 140 tonnia hiilidioksidia. Tämä vastaa puolta hankkeen kokonaispäästöistä.

”Jos huomioidaan myös, että teräspontit ovat uusiokäytössä ja niillä voidaan korvata äskettäin valmistettuja teräspontteja, niiden käyttöä uusissa projekteissa voidaan pitää merkittävänä ilmastonsäästönä”, sanoo ympäristöalan projektipäällikkö Andreas Vallmark.

Puhdistustyöt jäävät

Tehtäviä on jäljellä ja ne toteutetaan syksyn ja 2022 aikana.

– Poistamme vanhasta kaivoksesta viimeisen jätekiven ja kuljetamme sen Kankbergiin, jossa se käytetään täytteenä. Tämän jälkeen kunnostamme alueen tietyt vielä keskeneräiset osat, kuten varastoalueen ja tiet. Kylvämme myös jokea kohti alaspäin suuntautuvat rinteet eroosion estämiseksi, rakennamme grillipaikan ja tuomme kalaa korvaustoimenpiteenä, Andreas kertoo.

Kun loput toiminnot on saatu päätökseen, alue palautetaan yleisölle ja alueen rajaava este poistetaan. Jatkossa alue tullaan luonnollisesti tarkastamaan myös Bolidenin käytöstä poistettujen kaivoksien tarkastusohjelman puitteissa – jotta varmistetaan, että toimenpiteillä on odotettu vaikutus.

Pato ennen purkamisen alkamista

Skellefte-joki projektin päätyttyä

Alue 2024

Tietoa suljetun Långdalsin kaivoksen padon purkamisesta

Bolidenin padon pengerrys Skellefteälvenissä suljetun Långdalsin kaivoksen kohdalla on nyt aukaistu. Tämä on tehty nykyisen luvan mukaisesti. Purku on suoritettu ylittämättä sovellettavia ympäristönlaatunormeja tai aiheuttamatta kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.

Sameutta ehkäisevien lieteverhojen laajan käsittelytyön vuoksi projekti oli aikataulusta jäljessä ja kesti pari viikkoa suunniteltua pidempään.

Kaiken kaikkiaan suojatoimenpiteiden katsotaan olleen erittäin hyvä vaikutus. Toimenpiteet joen elämään kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi ovat pääosin toimineet hyvin, vaikka tilapäisiä häiriöitä on esiintynyt. Näissä tapauksissa sillä ei kuitenkaan ole ollut kielteisiä ekologisia vaikutuksia.

Töitä on jäljellä, ja ne valmistuvat vuonna 2022. Vanhat varastotilat ja tiet on siivottava, grillipaikka rakennettava, veteen päin olevat rinteet kylvettävä eroosion estämiseksi ja kalat on vapautettava korvaustoimenpiteenä .

Palauttaa alueen yleisölle

Hanke on ollut korkealla prioriteetilla ja vaikutustavoitteena on, että alue on jatkossa yleisön virkistyskäytössä. Muiden toimintojen päätyttyä alueen tulee olla yleisön käytettävissä ja nykyinen tie-este on poistettava. Alueen käytöstä kiinnostuneille on tarjolla uusi tie niemelle. Jo tänään jokeen voi laskea myös entiseen avolouhokseen avautuvan venerampin kautta.

Jatkossa aluetta valvotaan Bolidenin suljettujen kaivosten valvontaohjelman puitteissa, jotta varmistetaan, että toimenpiteillä on odotettu vaikutus.

Toteutettu suojatoimenpiteitä

Skellefteälvenin kuormituksen minimoimiseksi avojärven vesi on kalkittu ja sitten sekoitettu joen veteen. Tämä tehtiin varotoimenpiteenä Skellefteälvenin hetkellisen kuormituksen minimoimiseksi padon avaamisen yhteydessä.

Joen sameuden välttämiseksi on koko purkamisen ajan käytetty kaksoislieteverhoja. Lieteverhoja kutsutaan myös ympäristöverhoiksi ja ne pitävät samean veden avolouhoksessa ja estävät siten sameaa vettä leviämästä jokeen. Kaksoislieteverhojen käyttö on Norjan meri- ja vesiviranomaisen suosittelema varotoimenpide ruoppaustöissä herkillä vesillä.

Veden laadun valvontaa sekä metallitasojen että sameuden osalta on tehty hankkeen aikana jatkuvasti sen varmistamiseksi, että padon purkamisen arvioidut vaikutukset vastaavat todellisuutta ja toteutetut suojatoimenpiteet toimivat niin kuin pitää. Vedenlaadun tarkastukset osoittavat, että suojatoimenpiteet toimivat odotetusti ja että joen vesiympäristö on edelleen hyvä.

Tässä kuvassa pato aukeaa. Joki näkyy kuvassa vasemmalla ja pato näkyy kuvassa oikealla.

Mikä on silttiverho?

Kutsutaan myös geotekstiiliverkoksi tai lieteseulaksi. Käytetään sameiden vesimassojen leviämisen rajoittamiseen. Koostuu kelluvista poijuista, joissa on geotekstiilejä, jotka riippuvat pohjaa kohti. Kuitukangas muodostaa eräänlaisen kotelon, joka estää sameaa vettä leviämästä.

Lähteet: Boliden ja Skanska

Långdal 6/2023

Vanha kunnostettu louhosalue. Peittorakenteet ovat kyllä kevyen oloiset, ja paikoin rankkasateet tuhonneet pintaosia. Sinänsä alue oli saatu melko luonnolliseen ympäristöön.

Tämän louhoksen vedet on korvaantuneet viereisen joen vedellä. Tuskinpa padonaukaisu on ollut ”vuoden ympäristöteko” Bolidenin ja Skanskan viestinnästä huolimatta. Runsaasti virtaavaan jokeen on todella helppo häivyttää (=laimentaa) raskasmetallisakat. Joen keskivirtaama on koko luokkaa 160 m3/s eli huomattava. Ei taida Nuasjärvessä Terrafamen sulfaatit laimentua yhtä tehokkaasti kuin täällä…

Sivukivialueiden kunnostus oli parhaillaan menossa yhdyskuntalietejätteen levityksen muodossa. Tässä edellisen vuoden kevyet ”mullat” ja orastavat ruohon korret.

Osin peiteltyjä alueita, joista puuttuu kunnon kasvukerros.

Vanha hylätty kaivoskonttori odottaa vielä purkamista tai uudelleen käyttöä.

Tässäpä on mukava katsella joen virtaamista ja Bolidenin viherpesun jälkipyykkiä noin 20 vuotta toiminnan päättymisen jälkeen. Näin naapurissa. Joki voidaan siirtää kaivosteollisuuden tieltä. Ei ole suinkaan ainoa kerta sillä Boliden:llä on suunnitelmia myös Laver:ssa.

Miten on! Voidaanko tehdä sama Suomen puolelle Saimaan rannalle? 

Långdalin padot kävi aukaisemassa kaivostutkijat

Jari ja Jarkko