Näsliden oli Boliden kaivos, joka oli tuotannossa 1970 – 1989. Kokonaislouhinta 4.03 Mt, josta kultaa 1.4 g/t, hopeaa 37 g/t, kuparia 1,2 %, sinkkiä 2,9 %, lyijyä 0,3 %, arseenia 1.3 % ja rikkiä 29 %.

Kaivosalue on suljettu 90-luvulla moreenikerroksella. Vuosina 2015-2020 7 hehtaarin alue kunnostettiin uudelleen.

Norran alueen 18 pilaantuneesta alueesta seitsemän on kaivoksia. Näsliden on yksi suljetuista kaivoksista, johon lääninhallitus haluaa ryhtyä. Boliden käytti kaivosta 27 vuotta. Täällä louhittiin kuparia ja sinkkiä – sekä avolouhoksista että maan alla. Sivukivi, joka ei ole malmia, louhittiin, on kerrostettu avolouhoksen eteläpuolelle neljän hehtaarin alueelle.

Jäte peitettiin moreenilla vuonna 1990, mutta jälkikäsittely ei Bolidenin omien mittojen mukaan toimi niin kuin sen pitäisi. Ne osoittavat kohonneita kadmiumin, kuparin, sinkin ja nikkelin pitoisuuksia alueen viereisessä pintavedessä. Jopa teollisuusrakennusten alue on saastunut.

Raportin mukaan saastuminen vaikuttaa metsän ja suon kasvillisuuteen.

– Sivukivikasan vierestä näkee, että puilla ei mene niin hyvin, Johanna Melin sanoo.

Norran 2015-05-12

Minimoi ympäristövaikutukset vulkaanisen saven avulla

Olemme tehneet ainutlaatuisen päällysteen vulkaanisella savella (=bentoniittisavi) Näslidenissä, Västerbottenissa. Korkea suorituskyky on välttämätöntä, kun viimeistelemme suljetun kaivoksen uudelleen.

Näslidenin toiminnan päättymisen yhteydessä aluetta kunnostettiin. Veden alavirran tarkastukset ovat kuitenkin osoittaneet, että jälkikäsittely ei toiminut tyydyttävästi.

– Kyse on siitä, että näemme vaikutukset ympäristöön. Näytteenottomme osoitti, että varastosta on huuhtoutunut pääasiassa sinkkiä, kadmiumia ja kuparia pitoisuuksina, joilla on kielteisiä vaikutuksia paikalliseen ympäristöön. 90-luvulla tehty kunnostus ei ole riittävä, vaikka se on hyväksytty ja teimme kaiken sen vaatimusten mukaisesti, jotka meillä oli silloin, sanoo Marie Lindgren, Boliden kehitysinsinööri.

Panostus suorituskykyyn
Kesän aikana harmaa kiviesiintymä peitettiin moreenin ja bentoniitin seoksella, joka on vulkaanista savea, tässä tapauksessa tuotu Tanskasta. Bentoniitin sekoittaminen tiivistyskerroksiin on tunnettu tekniikka kaatopaikoilla. Mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme tehneet sen näin suuressa mittakaavassa Bolidenissa.

– Olemme tehneet parhaan mahdollisen peitteen. Olemme todella panostaneet suorituskykyyn. Se toimii siten, että bentoniittisavi turpoaa joutuessaan kosketuksiin veden kanssa. Tämä tarkoittaa, että tiivistyskerroksesta tulee erittäin tiivis ja vettä pidättävä, mikä puolestaan ​​suojaa sivukivikerrosta veden ja hapen tunkeutumiselta alas. Pyrimme vähentämään hapettumista ja huuhtoutumista sivukivestä mahdollisimman paljon, Marie sanoo.

Päällyksen toinen pinta on kuitenkin tehty viherlipeälietteestä, joka on paperiteollisuuden jäännöstuote.

– Selvitimme vuonna 2016 viherlipeälietteen täysimittaisen käytön mahdollisuutta, mutta seoksesta oli vaikea saada tasaista laatua. Käytössämme olevaa testipintaa seurataan tutkimusprojektin kautta Luulajan teknillisen yliopiston ja Processumin kanssa, Marie sanoo.

Vedenpuhdistus niin kauan kuin sitä tarvitaan
Syksyllä kylvettiin katetulle sivukiviesiintymälle ruohoseosta, jossa oli paljon apilaa, mitä paikallinen saamelaiskylä pyysi. Grillipaikat on rakennettu, ja nyt on jäljellä puiden istuttaminen sekä uusien laitteiden asentaminen vedeneristyskerroksen valvontaan.

– Se mittaa esimerkiksi sellaisia ​​parametreja kuin vedeneristyskerroksen kosteus, vesipotentiaali, lämpötila ja veden virtaus. On tärkeää, että voimme tarkistaa, että vedeneristyskerros toimii ennustetulla tavalla. Meillä on myös vedenkäsittelylaitos, joka pysyy paikallaan, kunnes metallitasot laskevat raja-arvojen alapuolelle, Marie päättää.

Lähde: Boliden

Viherlipeälietteen ja moreenin seoksella Bolidenin Näslidenin suljetun kaivoksen kaivosjätteen täysimittainen peittäminen on alkanut.

Tavoitteena on ensisijaisesti minimoida hapen kulkeutuminen tiivistyskerroksen läpi, mikä johtaa rikkipitoisen sivukiven hapettumiseen, ja rajoittaa siten esimerkiksi raskasmetallien huuhtoutumista.

Aikaisemmat projektit ja väitöskirjat ovat osoittaneet, että viherlipeälietteen ja moreenin seokset johtavat tiivistyskerroksiin, joiden vedenläpäisevyys on suhteellisen alhainen (alhainen läpäisevyys), mikäli se tiivistetään optimaalisissa olosuhteissa. Matala läpäisevyys on yksi vaatimuksista, joita kaivosteollisuus asettaa vedeneristyskerroksilleen, toinen on korkea veden kyllästymisaste ajan myötä.

Lähde: SP – Ruotsin tekninen tutkimuslaitos ja Forskning.se

 

Näsliden 6/2023

Välkommen! Kunnostusinformaatiota esillä.

Alueen louhosjärvi on saatu sanoisinko erittäin edustavaan muotoon, vaikkakin kasvukerros on vielä heikohko. Alueelta löytyy myös grillipaikka.

Sivukivialueen peittorakenteita tai oikeastaan pintarakenteita. Sama juttu kunnon kasvukerrosta ei ole vaan tukevasti hiekkamoreenia.

Alueen kummajainen. Keltainen hämähäkki säämittausaseman paljussa. Paljonkohan rikkipitoisilla kaivosjätteillä on ollut osuutta asiaan!?

Sivukivialueen peitot. Rankkasateet kuluttaneet osin pintakerrosta, jossa ei kasva juuri mitään…

Jos kunnon pohjarakenteet puuttuvat, niin luonnollisesti suotovesiä on metsänreunoille jo kertynyt. Enimmät kuolleet puut on varmaankin kaadettu pois rumentamasta maisemaa.

Alueella on tosin suotovesille keräysojia, ja altaita. Ja kuten näkyy, niin ei ole ihan puhtaimmasta päästä.

Ja suotovedet käsitellään ”Bolidenin omissa vesienkäsittelykonteissa”. Loppupäässä ”kirkastetut” vedet päästetään laskeutusaltaiden kautta maastoon ylivuotona. Takana vähän ”kuivahtanutta” metsää.

Edessä malmikiveä, joka kertoo mistä kaikki päästö on lähtöjään. 

Näslidenin grillipaikalla lounasti kaivostutkijat

Jari ja Jarkko