Åsen
Åsenin kaivos sijaitsee Kedträskin kaivoksen läheisyydessä. Åsenin malmikentän alueella on neljä peräkkäistä malmikappaletta, joiden pituus on jokaisen 400–600 m. Malmeja kutsutaan nimellä Åsen Västra, Västra mellersta, Östra Mellersta- ja Östra. Åsen Östra Mellerstan koelouhinta tehtiin vuosina 1927-30. Boliden louhi Åsen Västra Melersta:n aluetta: 1988–1990 maan alla ja 1993 avolouhoksessa. Kaivoksesta louhittiin kuparia (n. 1,5 %), sinkkiä, kultaa ja hopeaa. Rikkipitoisuus oli noin 25 %.
Avolouhokseen on läjitetty sulfidipitoisia harmaita kivimassoja. Massat on otettu Åsen Mellersta Västrasta ja Åsen Mellersta Östrasta (3000 m3). Myös sedimentaatioaltaiden lietettä on sijoitettu avolouhokseen. Sedimentaatioaltaat on peitetty moreenilla ja lannoitettu kasvukerrosta varten. Kaivoskuilu täytettiin uudelleen ja porausreiät tiivistettiin, alue peitettiin moreenilla ja pinnat viherrettiin ruoholla ja koivun siemenillä.
Vuonna 2002 Åsen Västran kaivosaluetta lannoitettiin kasvun elvyttämiseksi.
Åsen Västran avolouhos on kalkittu ainakin vuosina 2010, 2013 ja 2015, mahdollisesti useamminkin.
Kaivosalue 2024
Åsen Västralla ja Åsen Östralla on itsevalvontaohjelma, joka sisältää pintaveden laadun seurannan kahdessa kohdassa Braxträsketiin avautuvassa ojassa sekä kahdessa pisteessä Karsbäckenissä. Näytteenotto tapahtuu kahdesti vuodessa kevät- ja syystarkastusten yhteydessä. Kaikki näytteet analysoidaan virtauksen, pH:n, johtavuuden, suspendoituneet aineet sekä metallipitoisuudet ja sulfaatti.
Viimeisimmän vuosikertomuksen mukaan tulos näyttää yleisesti metallitasojen laskutrendeistä ja laskusta kaivosalueelta.
Åsen Västra Mellerstan avolouhosjärvessä metallien kokonaispitoisuudet ovat satunnaisia korkeita ja matala pH, joka korjataan kalkituksella.
Lähteet: Utvärdering av efterbehandlad gruvverksamhet 2017, SGU SKELLEFTEFÄLTET 1935, Google Maps
Åsen 6/2023
Ramppi Åsen:in avolouhokseen.
Sangen kellertäviä olivat tämän louhoksen pohjat!
Kuvassa mustaputki luultavasti louhoksen vesien kalkitusta varten.
Kalkkipetteri on varmaankin käynyt alueelle, kun pH tasot on saatu nousuun. Toisaalta sähkönjohtavuudet olivat edelleen selvästi koholla. Nämä vain pintavesiä. Pohjasakat on varmasti asia erikseen.
Mittatikku osoitti, että vedenpinta oli ”laskenut”
…ja paljastanut sulffidipitoista maa-ainesta hapettumiselle, joka taas lisää happamia vesiä ja raskasmetallien liukenemista.
Jos edellisellä Kedträskin kaivoksella oli tehty kunnostustoimia hieman tavanomaista enemmän, niin täällä on tätä ”perinteistä jälkisulkemista”. Tätä on nähty riittävästi Suomen maankamaralla.
Melkoisen happamia pintamaita kaivoksen ”pihaparkissa”.
Ja tässä se mainittu ”heinikon ja koivun siemenien sato”…
Åsenin rikkikylvyssä kävi kaivostutkijat
Jari ja Jarkko