Ensåsenin kaivos sijaitsee Ljusdalsin kunnassa Keski-Ruotsissa, jossa Boliden louhi kultaa vuosina 1984-1991. Kaivoksen kokonaislouhinta oli 1 760 715 tonnia, josta saatiin 3 852 kg kultaa ja 9 169 kg hopeaa. Malmin ilmoitettu kultapitoisuus oli 2,9 g/t, hopeaa 7 g/t ja kuparia 0,4 % ja rikkipitoisuus oli 1,6 %.
Kaivoksen ulkonäkö on ainutlaatuinen kirkassininen vesi, joka muistuttaa ulkomailta löytyviä valtameriä. Veden turkoosi väri johtuu kaikista veden sisältämistä metalleista, joten uintia/sukellusta tai kosketusta veden kanssa ei suositella.
Ilmakuva alueesta. Alueen yksi järvistä on nykyisin kosteikkoaltaana.
Lähteet: Wikipedia, Lantmäteriet
https://www.youtube.com/watch?v=3LsMIkCNvgs
Kaivos oli käytössä vuosina 1984–1991, ja siitä lähtien on tehty kunnostusohjelmaa.
Rikkipitoisesta malmista peräisin oleva rikastushiekka on taipumustensa vuoksi mahdollinen ympäristöhaita, joka aiheuttaa happamia vesiä ja raskasmetallivuotoja. Ensjön-järvi sijaitsee kilometrin päässä kaivoksen alueelle. Hydrologisista olosuhteista johtuen sen ei odotettu saavan sisäänvirtausta kaivosalueelta. Vuonna 2005 tehty tutkimus osoitti suuria määriä raskasmetalleja järvessä.
Tulokset osoittavat, että Ensjön-järvi on saastunut paikallisesta lähteestä. Pintasedimentit ovat runsaasti kuparia, sinkkiä, nikkeliä ja kadmiumia. Raskasmetallien määrät ovat myös korkeat suhteessa Ruotsin ympäristönsuojeluviraston asettamia standardeja. Vesi kaivosalueelta olevan puron vesi sisältää korkeita pitoisuuksia mainittuja metalleja.
Voidaan päätellä, että Ensjön-järvi on kaivosjätteen veden saastuttama.
Recipientundersökning av Ensjön Bedömning av sulfidmalmgruvan Enåsens eventuella påverkan på sjöns vattenkvalitet. 2007
Kaivoksen sulkemisesta vuonna 1991 lähtien on tehty useita ympäristön jälkikäsittelyjä. Edellisen kerran vuonna 2004, jolloin harmaa kivikasa jälkikäsiteltiin. Alue peitettiin moreenilla ja kylvettiin uudelleen mätänevällä lieteellä ja ruohonsiemenillä.
Ensimmäisenä askeleena teollisuusalueen viimeistelyssä Boliden on ottanut maanäytteitä eri puolilta aluetta. Selvityksen tarkoituksena oli selvittää, onko alueella metallien aiheuttamaa pilaantumista.
– On osoitettu, että metallitasot ovat koholla maan pintakerroksessa ja puoli metriä alas maahan, minkä jälkeen metallitasot laskevat, kertoo ulkoisen ympäristön Bolidenin projektipäällikkö Maria Lundmark.
Lähinnä alueella on kohonneita kuparipitoisuuksia. Tämä voi johtaa siihen, että kuparitasot leviävät maassa alas laskeutusaltaaseen, jota kutsutaan myös pohjavesijärveksi. Laskeutusallas on aiemmin jälkikäsitelty ja kalkittu jatkuvasti korkeiden pH-arvojen vuoksi.
Lähde: Djulsdal posten – 31.3.2009
Enåsenin kultalammella 6/2024
Enåsenin avolouhos.
Ramppi alas avolouhokseen.
Louhoksen reuna-alueita ei ole kunnostettu, vaan sulffidipitoinen louhosrinne on jäänyt paikoilleen.
Laguunin väri houkuttelisi uimaan…
”Kalkki-Peter” on käynyt tälläkin kaivoksella työn touhussa. Raskasmetallien sakkauttamista reilulla kalkkimäärällä…
Kameravalvontaa jälkikunnostetulla rikastushiekka-alueella…. miksiköhän?
Rikastushiekka-alueet olivat pääsääntöisesti vihertävässä kunnossa ja peittorakenteet tehty.
Paikallista eroosiota. Ei kovin tukevat täyttökerrokset tässä kohdin. Alueella oli myös jonkin tason kaivantoja, jotka peitetty. Mahdollisesti jälkiseurantaa.
Patorakennelmaa rikastushiekka alueen ja laskeutusaltaiden välillä. Vasemmalla Norra Grundvattssjön, jota käytetty kaivosteollisuuden jätelampena, ja joka toimii nyt laskeutusaltaana.
Pohjavesien tarkkailuputkistoja
Sulffidipitoista maata rikastamolta päin. Näitä näytti olevan ainakin rikastamon teiden ja avolouhoksen alueella.
Jälkisanat
Oliko tämä 3852 kg kullanhankinnan arvoista? Kullanhinta oli 1980-luvun lopussa noin 400 $/unssi, kun se tänä päivänä on 5000 $/unssi ! Siis mitä jätetään tuleville sukupolville säästöön? Pilatut vesistöt vai isompi kulta-aarre? Ja rahaa jäi myös kunnostuksiinkin enemmän kuin keveät peitot?
Enåsenin kaivos jatkaa matkasarjaa ”Bolidenin kunnostukset”. Hyvä, että jotakin on tehty, mutta millä hinnalla?! Kuten muissakin Bolidenin kaivoksissa iso osa ongelmista on peitelty, mutta tosi asiassa ongelmia löytyy. Paikoin huonot tai puuttuvat peittorakenteet avolouhoksen ja rikastushiekkalaitoksen alueelta. Suotava rikastushiekka-alue, josta puuttuvat kunnolliset tiiviskerrokset. Oma lukunsa on saastutetut järvet, joilla ei näytä olevan kaivosteollisuudelle mitään arvoa, eikä ”den svenska lagstiftningen” näytä ”sakottavan” ruotsin maallakaan asiaa millään muotoa…
Enåsenin kultakaivoksella kävi kultaa huuhtomassa kaivostutkijat
Jari ja Jarkko