Malmivaara on taajama Jällivaaran kunnassa Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Malmivaaran asukasluku on noin 5 600.
Malmivaara on tunnettu LKAB-kaivosyhtiön omistamista rautamalmikaivoksista, joista kaivettua malmia kuljetetaan Malmbanan-rataa pitkin Luulajaan laivattavaksi. Vitåforsin rata yhdistää malmikaivokset Malmbanan-rataan Jällivaaran rautatieasemalla. Kylän keskustassa eräs rautakaivoksen kuiluista on puhkaissut maankuoren, jonka seurauksena on muodostunut suuri kuoppa, joka on saanut nimekseen Gropen. Reikä laajenee etelää kohti sitä mukaa kun malmin kaivaminen edistyy, ja se on jo jakanut kylän kahteen osaan. Rakennuksia on siirretty turvallisempaan paikkaan kaivutöiden edistyessä.
Lähde: Wikipedia
Malmivaaran kaivos, joka tunnetaan myös nimellä Malmberget, on ollut toiminnassa jo yli 100 vuotta. Kaivostoiminta alkoi 1800-luvun lopulla, ja se on edelleen aktiivinen tänä päivänä. Tämä pitkä historia tekee siitä yhden Ruotsin vanhimmista ja merkittävimmistä rautamalmikaivoksista. Kaivoksesta on louhittu malmia 1800-luvun aloittamisen jälkeen satoja miljoonia tonneja. Malmivaaran kokonaislouhinta vuonna 2022 oli 15 Mt.
Lähde: Copilot
Pohjois-Ruotsin Jällivaarassa (Gällivare) joudutaan siirtämään enimmillään 160 kiinteistöä kaivostoiminnan aiheuttamien maaperämuutosten vuoksi. Kaivosyhtiö LKAB kertoi asiasta.
Kaivosyhtiön tutkimusten mukaan Östra Malmbergetin (Itä-Malmivaaran) kaupunginosassa on havaittu odottamattomia maanalaisia muutoksia, jotka johtuvat niin sanotun Fabianmalmion louhimisesta.
Vaikka alueen alla ei malmia olekaan, maaperämuutosten ennustetaan aiheuttavan kiinteistöjen liikkumista osassa asuinaluetta. Tämän vuoksi LKAB joutuu lunastamaan ja purkamaan alueelta 100–160 kiinteistöä vuosina 2018–19.
Kaivosyhtiön mukaan maaperän liikkeet eivät ole suuria eivätkä aiheuta vaaraa alueen asukkaille.
Lähde: Kaleva 16.09.2015
Satelliittikuvaa maanvajoamisesta ja puretusta kylätaajamasta.
Malmivaaran kaivoksen historia ulottuu 1700-luvulle, jolloin alueelta löydettiin ensimmäiset rautamalmiesiintymät. Varsinainen kaivostoiminta alkoi kuitenkin vasta 1800-luvun lopulla, kun rautatien rakentaminen mahdollisti malmin tehokkaan kuljettamisen satamiin ja edelleen maailmalle.
1900-luvun alussa kaivostoiminta laajeni merkittävästi, ja Malmivaara kehittyi yhdeksi Ruotsin tärkeimmistä rautamalmikaivoksista. LKAB (Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag) otti kaivoksen haltuunsa ja on siitä lähtien ollut vastuussa sen toiminnasta. Kaivoksen tuotanto on ollut keskeinen osa Ruotsin teollisuutta ja taloutta, ja se on työllistänyt tuhansia ihmisiä vuosien varrella.
Kaivostoiminnan laajeneminen on kuitenkin tuonut mukanaan haasteita, kuten maaperän vajoamista ja rakennusten siirtämistä turvallisemmille alueille. Nykyään Malmivaaran kaivos on yksi maailman suurimmista maanalaisista rautamalmikaivoksista, ja sen tuotanto jatkuu edelleen vahvana.
Kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus Malmivaaran paikalliseen yhteisöön monin tavoin:
- Työllisyys ja talous: Kaivostoiminta on tarjonnut työpaikkoja tuhansille ihmisille ja ollut keskeinen osa alueen taloutta. Monet perheet ovat asettuneet alueelle kaivoksen tarjoamien työmahdollisuuksien vuoksi.
- Infrastruktuuri: Kaivostoiminnan laajeneminen on johtanut infrastruktuurin kehittämiseen, kuten teiden, rautateiden ja asuinalueiden rakentamiseen. Tämä on parantanut alueen saavutettavuutta ja elinolosuhteita.
- Ympäristövaikutukset: Kaivostoiminta on aiheuttanut ympäristöhaasteita, kuten maaperän vajoamista ja saastumista. Tämä on vaatinut jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.
- Sosiaalinen rakenne: Kaivostoiminnan aiheuttamat muutokset, kuten rakennusten siirtäminen ja maaperän vajoaminen, ovat vaikuttaneet yhteisön sosiaaliseen rakenteeseen. Ihmiset ovat joutuneet sopeutumaan uusiin olosuhteisiin ja muuttamaan asuinpaikkaansa.
- Kulttuuri ja identiteetti: Kaivostoiminta on muokannut paikallista kulttuuria ja identiteettiä. Malmivaara tunnetaan kaivoksistaan, ja kaivostoiminta on osa alueen historiaa ja perintöä.
Kaiken kaikkiaan kaivostoiminta on ollut sekä siunaus että haaste paikalliselle yhteisölle. Se on tuonut taloudellista hyvinvointia ja kehitystä, mutta myös ympäristö- ja sosiaalisia haasteita.
Lähde: Copilot
MalmiVaarassa 6/2023
”Gropenin” itäpuolella rakennukset on purettu ja jäljellä on enää autiot kadun pätkät. Eikä varoalue ole suinkaan vielä tässä…
LKAB:n Malmivaaran kaivoksessa sattui viikonloppuna useita järistyksiä, jotka huolestuttavat alueen asukkaita. SVT:n tietojen mukaan viikonvaihteen järistykset ovat saaneet valtion omistaman kaivosyhtiön LKAB:n arvioimaan uudelleen Malmivaaran itäosan asutuksen uudelleensijoittamista.
Lähde:SVT 2.10.2024
Vajoaman länsipuolella purkaminen etenee talo kerrallaan.
Puretuksi tulee myös julkisia rakennuksia, kuten tämä urheilutalo.
Paikallinen ostarikin on tyhjentynyt ja urbaani rappio vallannut hiljaisen kylätienoon.
Varsinaisen kaivosalueen toiminnot sijaitsevat vajoaman pohjoispuolella, ja kyseessä ei ole ihan pieni kaivosalue.
Malmivaaran kaivostoiminnalla on ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka ulottuvat useisiin eri osa-alueisiin:
- Vesistöjen kuormitus: Kaivostoiminnassa käytetty vesi, sadevedet ja sulamisvedet voivat kuljettaa mukanaan haitta-aineita vesistöihin. Tyypillisiä haitta-aineita ovat metallit ja sulfaatti, jotka voivat vaikuttaa vesistöjen laatuun ja ekosysteemeihin.
- Maaperän vajoaminen: Kaivostoiminnan laajeneminen on aiheuttanut maaperän vajoamista, mikä on johtanut rakennusten siirtämiseen turvallisemmille alueille. Tämä on ollut merkittävä haaste paikalliselle infrastruktuurille ja asutukselle.
- Maisemamuutokset: Kaivostoiminta on muuttanut alueen maisemaa merkittävästi. Maanalaiset kaivokset eivät ole suuri esteettinen haitta, mutta avolouhokset ja jätekasat voivat olla näkyviä ja vaikuttaa maisemaan.
- Päästöt ja saasteet: Kaivostoiminnasta aiheutuvat päästöt, kuten pöly ja melu, voivat vaikuttaa paikalliseen ilmanlaatuun ja asukkaiden terveyteen. Lisäksi kaivostoiminnan jätevedet voivat sisältää haitallisia aineita, jotka pääsevät ympäristöön.
- Ekologiset vaikutukset: Kaivostoiminta voi vaikuttaa paikalliseen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Esimerkiksi malminetsinnän aikana kasvillisuus kärsii ja maaperä häiriintyy, mikä voi vaikuttaa paikallisiin ekosysteemeihin.
Lähde: Copilot
Jos on vara purkaa, niin on vara rakentaa…LKAB on valtio valtiossa ja pyörittää näppärästi peräkorven kaupunkia vero- ja tulosrahoillaan. Suomalaisessa vastineessa eli Terrafamessa taitaa pelkästään veronmaksajat pyörittävää loputonta rahareikää Kainuun nälkämailla…
Kaupunki on saanut uuden uljaan ”Kuntarakennuksen”. Kysymys kuuluukin: haiseeko täällä kaivosraha poliittisissa piireissä?! Ehkäpä… Kustannusarvio oli 400 miljoonaa kruunua ja meni hieman pitkäksi eli yli 600 miljoonaa kruunua.
Kunskapshuset on Gällivaren kunnan Gällivaren kaupunkialueen keskustassa sijaitseva kuntarakennus, joka vihittiin käyttöön vuoden 2020 toisella puoliskolla.
Rakennuksen rahoittaa LKAB osana Malmbergetin yhteiskunnallista muutosta, joka johtuu Malmbergetin taajama-alueen lisääntyneestä maanvyörymäriskistä siellä jatkuvien kaivosten vuoksi. Kunskapshusetissa on syksystä 2020 lähtien toiminut mm. lukio, jatko- ja aikuiskoulutuskeskus.
Alueen kaivosklusteria hallitsee myös huomattavan kokoinen Bolidenin Aitik:n avolouhosalue suurine rikastushiekka-alueineen.
Myös MalmiVaaran kaivoksen tieltä kävi pois siirtymässä kaivostutkijat
Jari ja Jarkko