Boliden AB on ruotsalainen monikansallinen metalli-, kaivos- ja sulattoyhtiö, jonka pääkonttori on Tukholmassa. Yritys valmistaa sinkkiä, kuparia, lyijyä, nikkeliä, hopeaa ja kultaa. Yhtiöllä on toimintaa Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Irlannissa.
Yrityksen nimi tulee Bolidenin kaivoksesta, joka sijaitsee noin 30 km luoteeseen ruotsalaisesta Skellefteån kaupungista. Bolidenistä löydettiin kultaa vuonna 1924. Se oli aikoinaan Euroopan suurin ja rikkain kultakaivos, mutta se on ollut lakkautettu vuodesta 1967 lähtien.
Joulukuun 10. päivänä 1924 Fågelmyranista, hieman yli 30 kilometriä Skellefteåsta luoteeseen, löydettiin sensaatiomainen malmiesiintymä. Koeporaus paljasti, että esiintymä oli tuolloin Euroopan rikkain. Ensimmäinen Bolidenin malmi louhittiin keväällä 1926 Bolidenin kaivoksesta – kaivoksesta, joka osoittautui useiden vuosikymmenten kuluessa Euroopan suurimmaksi ja rikkaimmaksi kultakaivokseksi. Esiintymään sisältyi myös kuparia ja suuria määriä hopeaa.
Rönnskärin sulatto rakennettiin käsittelemään Bolidenin malmia, ja se aloitti sulatuksen vuonna 1930. Se sijaitsee Skellefteåssa Perämeren rannalla.
Malmin tuotanto kaivoksen elinkaaren aikana (1924-1968) oli 5,89 Mt. Kullan pitoisuus oli 15,5 g/t, hopean 50 g/t, kuparin 1,4 %/t, sinkin 0,9 %/t ja lyijyn 0,3 %/t.
Mineraalirikas Skellefteån kenttä sijaitsee Bolidenin alueella, jonne on avattu lähes 30 kaivosta tuotannon alkamisesta 1920-luvulla. Nykyään alueella sijaitsevat Renströmin, Kristinebergin ja Kankbergin maanalaiset kaivokset. Kankbergia lukuun ottamatta kaikki kaivokset tuottavat sulfidimalmeja, jotka sisältävät sinkkiä, kuparia, lyijyä, kultaa ja hopeaa. Alueella on myös rikastamo sekä uuttolaitos kullan ja telluurin tuotantoa varten. Boliden omistaa ja operoi myös Aitikin avolouhosta, joka on yksi Euroopan suurimmista kuparikaivoksista. Aitikin metallilaadut ovat alhaisia, mutta sen kompensoivat korkea tuottavuus ja tehokkaat jauhatusprosessit, joissa hyödynnetään myös malmin kulta- ja hopeapitoisuutta.
Skellefteån kenttä
Skellefteån kenttän kaivoksia ja tuotantomääriä. Maurlidenin kaivos on suljettu.
Loppuvuodesta 2003 Boliden osti sulattoja ja kaivoksen suomalaiselta teräskonsernilta Outokummulta, minkä seurauksena Kokkolan ja Harjavallan/Porin sulatot Suomessa sekä Oddan sulatto Norjassa liitettiin Bolideniin. Hankinta sisälsi myös Taran sinkkikaivoksen Irlannissa.
Lähteet: Boliden, Wikipedia
Bolidenin alkulähteillä 6/2023
Kun kultamalmia löydettiin alueelta, paikalla ei ollut rakennuksia, vain metsää ja suoaluetta. Arkkitehdit John Åkerlund ja Tage William-Olsson suunnittelivat yhteisön alusta alkaen, ja sitä laajennettiin ensimmäisessä vaiheessa 1920-luvun jälkipuoliskolla. Heitä inspiroivat klassismin suuret linjat ja silloin suositun puutarhakaupungin läheisyys. Kaivoksen työtä leimannut tiukka hierarkia näkyi myös ulkoisessa ympäristössä, ja asemakaava sai epätavallisen ilmeen. Luottamusmiesrakennus rakennettiin pilarein kylän korkeimmalle kukkulalle näköalalla järvi (Sidtjärn), yhteisö ja kaivosalue. Juuri alapuolelle sijoitettiin suuret konepäällikköhuvilat.
Kirkko, koulu, kaupat ja makkarakioski sijoitettiin keskelle yhdyskuntaa, kaikki kylän asukkaiden tarpeet koottiin keskelle kaupunkia. Kaikilla oli siis suunnilleen sama etäisyys kauppaan. Pohjalle rakennettiin yksinkertaisempia rivitaloja hoidetuilla puutarhoillaan ja sitten kaivostyöläisten omakotitaloja. Siten: Mäen huipulla, näkymä hänen toimialueelleen, asui johtaja, hieman alempana oli insinöörien talo ja työläiset saivat asua lähimpänä kaivosta.
Bolidenin kylä kaivoksen vieressä.
Bergrum Boliden on vanha tehdastoimisto, joka oli ensimmäinen rakennus, joka pystytettiin Bolidenin uuteen kaivosyhteisöön.
Gillervattnet on yksi Bolidenin kunnostettavista alueista. Tosin tätä viherpesua harrastetaan vuosikymmeniä toiminnan loppumisen jälkeen. Pörssiyhtiöiden on nykypäivänä hoidettava hieman imagoaan näillä jälkikunnostuksilla…vaikka sen pitäisi olla itsestään selvyys…
Jälkikäsittelyprojekti Gillervattnetissä
Aiemmin hiekkavarastona käytetty Gillervatnet-verkko on kunnostustyön kohteena vuosina 2013–2017, jotta rikkirikas hiekka saadaan vakautettua ja alue muuttuu kosteikkoympäristöksi kasveille ja eläimille.
Ruotsin lain mukaan suljetut kaivosalueet on käsiteltävä uudelleen, ja Bolidenilla on pitkäaikainen vastuu yrityksen käyttämästä maasta. Boliden Minesin ympäristöpäällikkö Emma Rönnblom-Pärson selittää: ”Koska olosuhteet ovat erilaiset kaikilla kaivosalueilla, Boliden räätälöi jälkikäsittelyohjelman, joka perustuu kyseiselle alueelle sopivimpiin menetelmiin”.
Bolidenin strategiana on pysyä askeleen edellä lakisääteisiä vaatimuksia niillä alueilla, joista yhtiöllä on pitkäjänteinen vastuu, esimerkiksi parantamalla kohteiden biologista monimuotoisuutta.
Viimeistelytyöt aloitettiin vuonna 2013 ja eri tekniikoilla vältetään rikkipitoisen hiekan hapettumista, joka voi aiheuttaa happamoitumista ja ympäristövaurioita.
Pato kuivattiin ensin osittain ja rikastushiekan päälle asetettiin kerros harmaata kiviä maaperän vakauttamiseksi. Tämän päälle asetettiin kerros pakattua moreenia, jota seurasi suojaava kerros määrittelemätöntä moreenia estämään pakatun moreenikerroksen rikkoutuminen kasvien juurten vaikutuksesta. Gillervattnetistä noin 190 hehtaaria peitetään vedellä 0-1,5 metrin syvyydessä ja vedenpinnan yläpuolella sijaitseville alueille lasketaan pohjaksi mädätetty liete.
Gillervattnetin viimeistelyssä käytettiin uudelta Hötjärnsmagasinetilta louhittua materiaalia ja kiveä 1,3 milj. m3, moreenia päällysteeksi on otettu myös suoraan Gillervatnetiin liitetyistä moreeniverkoista. Maaperän stabilointiin käytettiin harmaata kiviä, joka oli otettu läheisistä Kankbergin, Renströmin ja Långdalin kaivoksista.
Edistää biologista monimuotoisuutta
Kohde oli jo ennen viimeistelyä suosittu muuttolintujen keskuudessa, ja Boliden toivoo hankkeen parantavan olosuhteita entisestään. ”Parantamalla biologista monimuotoisuutta jälkikäsittelyprojekteissamme tuomme lisäarvoa, joka hyödyttää paikallista kasvi- ja eläinkuntaa”, Rönnblom-Pärson päättää.
Gillervattnetissä laaditaan yksityiskohtaiset suunnitelmat jälkikäsittelyn loppuvaiheessa, jolloin päätetään erityistoimenpiteistä tiettyjen lintulajien ja muiden kasviston ja eläimistön osien edistämiseksi. Suuria kiviä on jo suunnitteilla suojaisten lintujen pesimäpaikkojen luomiseksi, ja suuresta matalasta järvestä tulee monille lajeille sopiva kosteikkoympäristö.
Valvotaan vähintään 30 vuotta
Boliden aikoo seurata Gillervatnet-verkkoa vähintään 30 vuoden ajan varmistaakseen, että jätehiekka on vakaa. Saattaa käydä niin, että seurantaa laajennetaan, koska Boliden on jatkossakin vastuussa alueesta. Valvonta tapahtuu ensisijaisesti pinta- ja pohjaveden happamuus- ja sulfaattipitoisuuksilla sekä vedessä olevien metallien, mukaan lukien sinkin, kuparin, kadmiumin, lyijyn ja arseenin, määrällä. Myös vedenkorkeutta seurataan tarkasti.
Lähde:Boliden
Muutamia Bolidenin ilmoittamia kunnostusurakoita.
Kuva 60-luvulta ”järvestä”, jonka täyttäminen kaivosjätteellä on jo vauhdissa.
Vuonna 2016 kuvaa alueesta kunnostuksen alkuvaiheessa.
Näyttävä havaintokuva siitä, kun jätealueesta tulee ulkoilualue…
Kunnostustavat: kuivapeitto, pohjaveden nosto ja patoaminen
Yksi kunnostustapa on peittää kaivosjäte veden alle, jolloin hapettuminen on erittäin vähäistä.
Valtaisa Bolidenin kaivosalueen jätealtaita, ja kunnostettuja osia vasemmalla ylhäällä. Bolidenissa pitäisi toimia Renströmin ja Kankbergin rikastamo. Mielenkiintoista on, että varsinaista rikastushiekka-aluetta ei enää näy. Tapahtuuko rikastus kuitenkin muualla vai onko käytössä jätteen syvävarastointi, kuten Rönnskärin sulatolla vai onko käsittely siellä?
Ainutlaatuinen syvä maanalainen varasto
Boliden Rönnskärillä on ainutlaatuinen innovatiivinen ratkaisu prosessijätteen pitkäaikaiseen varastointiin. Missään muualla maailmassa ei ole niin syvää maanalaista loppusijoituspaikkaa niin lähellä sulattoa. Tänne laitoksen prosessijätettä varastoidaan loputtomasti.
Yhteensä 330 metriä sulaton teollisuusalueen alapuolelle Boliden on rakentanut syvän maanalaisen prosessijätteen loppusijoitustilan. Loppusijoituspaikan sijainti valittiin kallioperän ominaisuuksien vuoksi ja kuljetusten minimoimiseksi.
Ympäristölainsäädäntö keskittyy elohopeaan; jos jäte sisältää yli 0,1 % elohopeaa, se on varastoitava syvälle maanalaiseen loppusijoitustilaan. Kuitenkin vain pieni osa Rönnskärin jätteistä sisältää elohopeaa – sen sijaan suurin osa on muita aineita sisältäviä jäämiä, joita on tällä hetkellä varastoitu teollisuusalueella. Arvojemme pohjalta Boliden teki päätöksen sijoittaa loppusijoitustilaan kaikki sulaton prosessijätteet sekä päivittäisessä toiminnassa syntyvän jätteen.
Tunnelointi kallioperään aloitettiin toukokuussa 2015. Loppusijoitus aloitettiin helmikuussa 2022. Loppusijoitustila koostuu 3 km:n pituisesta rampista ja varastotiloista, joihin pääsee yhdyskäytävän kautta. Stabilointilaitos esikäsittelee tietyt jätteet ennen niiden sijoittamista loppusijoitustilaan. Stabilointi minimoi vuotoriskin.
Jätteen tyypistä riippuen sijoitus voidaan tehdä maanpinnasta tai varastotiloihin kohotetun rampin kautta. Kun yksi huone on täynnä, se suljetaan ikuisesti. Tilassa on myös autopesula jätettä kuljettaville ajoneuvoille. Pesuvesi käsitellään erillisessä vedenkäsittelylaitoksessa.
Loppusijoitus lisää Rönnskärin joustavuutta monimutkaisten raaka-aineiden vastaanottamisessa ja käsittelyssä. Samalla syntyy pitkäjänteinen ratkaisu sulaton jätehuoltoon.
Lähde: Boliden
Alueen jätemaita on näkyvillä osittain. Ilmeisesti vielä odottamassa peittorakenteita. Eikä nuo peittorakenteet kaikkea pelasta, sillä pohjattomia ovat nämä altaat…Peitto- ja pohjarakenteet suotavat joka tapauksessa. Kunnolliset tiivisrakenteet ovat kaivosteollisuudessa vain kuluerä.
Tievarsilla ojan pohjat näyttää olevan kellertävät. Suotovesiä löytyy suunnalla jos toisella. Pintavedet lievästi happamia ja sähkönjohtavuudet koholla.
Kaivoslirujen värikirjoa Bolidenin vanhoilla rikastushiekka-alueilla. Myös Lietepaskaa on ajettu kasvupohjan saamiseksi alueelle. Kyllähän paskassa ruoho kasvaa vihreämmin kuin rikkipitoisessa maassa!
Kaivinkone ennallistamassa maisemia. Eipä taida tämän kosteikon vesi koskaan olla juomakelpoista kaikesta kirkastuskemikaaleista ja vihreästä siirtymästä huolimatta.
Ja vesikäsittelyaltaita on kyllä useampikin… Onkohan alueen pohjavedet hyvässä kunnossa? Hienot suotavat peittosysteemit löytyy, ja pohjattomat allasrakenteet BAT-tekniikkaa edustumassa. No parempi kuin ei mitään.
Bolidenin toimesta tälle jätealueelle on tehty grillipaikka kuntalaisten iloksi. Jättebra…
Jälkisanat
Boliden aloittaa 2023 vuoden kaivoskierroksen mineraalirikkaalla Skellefteån kentällä. Useat vanhat kaivokset antavat kattauksen alueen historiasta, ympäristövaikutuksista ja jälkikunnostustoimista. Miten Boliden on hoidellut omia nurkkiaan vuosikymmenten jälkeen vai ovatko asiat jääneet täysin retuperälle? Onko kaivosteollisuuden viherpesu siirtynyt asteen eteenpäin näiden jälkikunnostuksien mainostamisella? New Boliden…
Vihreään siirtymään tarvitaan Bolidenin tuottamia metalleja
Lähde: Boliden Ab
Jälkivuotoja
Toisenlaista historiaa löytyy Bolidenin toiminnasta, kun vähänkin etsii. Asioita löytyy yleensä rivien väleistä vaikkapa aggressiivisen verosuunnittelun muodossa Pohjolan Kongossa eli Suomessa…
1980-luvun puolivälissä Boliden vei Rönnskärin sulatolta yhteensä 19 139 tonnia metallijäämiä, jotka sisälsivät suuria pitoisuuksia arseenia, elohopeaa, kadmiumia ja lyijyä, chileläiselle Promel-yritykselle jalostettaviksi. Boliden maksoi Promelille jalostustyöstä, jota ei koskaan tehty, ja sen sijaan jäännökset varastoitiin Arican kaupungin laitamille paikkaan, joka muutettiin 1990-luvulla sosiaalipalveluiden ohjeiden mukaisesti halpalentoiseksi asuinalueeksi. Alkuperäisissä vientiasiakirjoissa oli ilmoitettu, että metallijäämät olivat ”myrkyttömiä” ja asukkaat eivät olleet tietoisia jätteen läsnäolosta tai mahdollisesta haitasta. Tämän seurauksena monet ihmiset joutuivat vahingoittumaan. Syksyllä 2009 Chilen hallitus ilmoitti, että alueen noin 7 000 asukasta evakuoidaan. Jätteet vietiin maasta ennen kuin Baselin sopimus ympäristölle vaarallisten jätteiden viennin kieltämisestä tuli voimaan.
Lähde: Wikipedia
Huhtikuuta 1998 Bolidenin omistaman Apirsan Los Frailesin kaivoksen rikastushiekkapato murtui ja 4,5 miljoonaa kuutiometriä rikastushiekkaa valui läheiseen Guadiamar-jokeen lähellä Doñanan kansallispuistoa aiheuttaen Espanjan toistaiseksi pahimman ympäristökatastrofin Laajat tutkimukset paljastivat puutteita sekä padon alkuperäisessä rakenteessa että myöhemmissä rakennusprojekteissa. Yritys reagoi tilanteeseen nopeasti ja aloitti välittömästi kattavan korjaustyöohjelman. Vuonna 2006 Boliden hävisi oikeudessa Aznalcóllarin padon rakentaneita yrityksiä vastaan. Espanjan korkein oikeus vahvisti myös, että Bolidenin tulee maksaa Espanjan hallitukselle 43,7 miljoonaa euroa. Aznalcóllarin perintäkustannusten arvioidaan olevan 240 miljoonaa euroa; Boliden ei ole ottanut mitään osaa näistä kustannuksista.
Lähde: Wikipedia
Suomen suurimman kaivoksen työntekijät odottavat yhä korvauksia asbestihaitoista – työntekijää kohden maksettavaa jopa tuhansia euroja. Boliden Kevitsan kaivoksella Sodankylässä on vuosia jatkunut riita asbestihaitan korvaamisesta kaivostyöläisille.
”Yhtiön mukaan haitta oli huomioitu palkassa”
Lähde: Yle 26-10-2023
Kevitsan suurkaivoksen jäteallas vuotaa metalleja pohjavesiin – viranomaisia huolettaa nyt myös pintavesien saastuminen
Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivoksen haitta-aineiden pitoisuudet pohjavesissä ovat kasvaneet suojaustoimista huolimatta.
Lähde: Yle 13.9.2023
”Old Bolidenissä” kävi kaivostutkijat
Jari ja Jarkko