Adak sijaitsee Pohjois-Ruotsissa n 20 km Malåsta luoteeseen. Kaivos oli tuotannossa vuosina 1941–1977. Tuotanto oli noin yhteensä 11 Mt neljästä erillisestä kaivoksesta. Kaivosalueella sijaitsivat Adak, Lindsköld ja Brännmyran kaivokset. Rudjebäckenin kaivos sijaitsi erillisenä malmiosan itäpuolella.
Ruotsin geologisessa tutkimuksessa löydettiin malmilöytöjä vuonna 1921. Löydöt varmistettiin geofysikaalisilla mittauksilla 1920-luvun lopulla. Vuonna 1933 ensimmäiset kuilut valmistuivat täysimittaiseen kaivostoimintaa varten. Vuonna 1940 valtio antoi Boliden AB:lle kaivostoiminnan, ja vuonna 1946 oli pystytetty useita rakennuksia: kaivostoimistoja, työpajoja, henkilöstötiloja sekä rikastuslaitos.
Nykytilanne ja vanha ilmakuva alueelta 60-luvulta. Huomaa rikastushiekan leviäminen maastoon jo 60-luvulla. Lähde: Lantmäteriet.
Vuosina 1940-1977 louhittiin noin 6,3 miljoonaa tonnia malmia (Adak 1,9 Mt, Lindsköld 3,38 Mt ja Brännmyran Mines 1,0 Mt). Metallilaadut olivat keskimäärin 2,02 % kuparia, 0,6 g/t kultaa ja 6 g/t hopeaa.
Muistokivi
Alueella olevalla muistokivellä lukee muun muassa: ”Adakin kentällä tehtiin säännöllistä malmin louhintaa vuosina 1945-1977, jolloin malmi loppui. Malmia louhittiin yhteensä 6 300 000 tonnia. Malmi rikastettiin Adakin kaivoksella. ja tuotti 447 000 tonnia kuparirikastetta, josta saatiin 123 000 tonnia kuparia, 42 000 kg hopeaa ja 1 400 kg kultaa.”
Lähteet: Wikipedia, Mindat
Jäljelle jäi vain saastuminen ja myrkytetyt vesistöt
Kun Adakin kaivoksen kunnostustyöt aloitettiin vuonna 1994, se ei ollut kaunis näky.
Skäppträskånin vesi oli todella huonoa, vedessä erittäin korkeat metallipitoisuudet, se oli enemmän tai vähemmän myrkytetty. Kaikki kalat ja periaatteessa kaikki hyönteiset olivat poissa, sanoo Leif Bildström geoteknikko SGU Malåsta.
Kahden neliökilometrin kaivosalue aiheutti lähes 20 vuoden ajan kaivoskauden jälkeen suuria metallipäästöjä, kuten kuparia ja arseenia. Vuonna 1994 aloitettiin alueen siivous- ja kunnostustyöt, jotka kestivät neljä vuotta.
Pari kertaa vuodessa muun muassa vesistöistä näytteiden keräämisestä ja analysoinnista vastaava Leif Bildström näkee tänään selvän muutoksen.
– Ennen kunnostusta Skäppträskpånissa kuparia putosi lähes 1200 kiloa vuodessa, nykyään se on 10-15 kiloa.
Suuret rikastehiekkakasat on peitetty kahden metrin tiivistetyllä moreenilla estämään veden tai hapen pääsy lammikoihin – joissa on metallimääriä, joita ei ole otettu talteen.
– Varastoissa on 6 000 tonnia kuparia, saman verran sinkkiä, 20 000 tonnia arseenia ja ei vähäisimpänä, varastoissa on yli tonni kultaa, Leif Bildström kertoo.
Lähde: Sverige radio 26. helmikuuta 2016
Ruotsin geologian tutkimuskeskus on vuoden vaihteesta lähtien vastannut Adakin kaivoskentän ympäristönsuojelusta. Adakin kaivoksella nopean lumen sulamisen ja sulamisen seurauksena vesi on murtautunut kaivoksen penkereen läpi. Adakissa itse kaivoksen vesi valui ulos, ei rikastushiekkaa. Vuoto havaittiin ja tiivistettiin nopeasti, ja korjaustyöt tehtiin välittömästi. 20 000-30 000 m 3 happaman veden (pH 4,5) vaikutusten torjumiseksi on levitetty noin 650 tonnia kalkkia.
Kaivosyhtiöt tekevät kansainvälistä yhteistyötä Ruotsin kaivosliiton kautta saadakseen parhaan mahdollisen tiedon patojen vakaudesta. Padot tarkastetaan säännöllisesti, erityisesti kevättulvan aikaan.
Tätä taustaa vasten uskon, että nyt ei ole mitään syytä käynnistää Ruotsin kaivospatojen lisätarkastelua. Seuraan kuitenkin tiiviisti tämän alueen kehitystä.
Lähde: Vastaus kysymykseen 1997/98:703 patojen tarkastamisesta- teollisuusministeri Anders Sundström
Adak 6/2023
Adakin muistokivi
Adakin vanha avolouhos. Alueen eteläpuolella on myös vesikäsittelyaltaita.
Rikastushiekka-alueen moreenipeitto. Alueelta puuttuvat silti kunnon tiivisrakenteet. Pohjasta ainakin…
Rikastushiekka-alueen reuna itäpuolella. Ruotsin kierroksen 2023 kovimpia lukemia näistä suotovesistä. pH-tasot 3:n luokkaa ja sähkönjohtavuudet tapissaan.
Metallisakkaa ojien pohjilla.
Alueella sijaitsi myös Lindsköld:n kaivos. Kyseisen kaivoslouhoksen vesien laskeutusaltaita. Ei aktiivista vesienkäsittelyä.
Takana vanha avolouhos. Laskeutusaltaissa kalkkikivi käsittely ”passiiviseen” vesien käsittelyyn. Avolouhoksien vesiä todennäköisesti käsitellään esim. kalkituksilla.
Näille purkuvesille reitti lopuksi viereiseen järveen.
Vastaavan tyylinen suotovesien keräyspaikka rikastushiekka-alueen luoteispäädyssä.
Väreistä päätellen laskeutusaltaat ovat ylivuotaneet…
Sekä ohivuotoa koko laskeutusallaskentän ohi! Pahan oloinen puute järjestelmässä.
Ja loppuhäntä läheiseen saastuneeseen järveen. Vasemmalta laskeutusaltaiden vedet ja oikealta ohivirtaavat vedet. Toisin sanoen onko tämä on sitä kuuluisaa ”pitoisuuksien laimennusta”!?
Vanha kaivoskylä 60-luvulla vaikuttaa olevan elinvoipa. Lähde: Lantmäteriet
Vanhaa kaivoskylää nykyään. Rakennukset on purettu. Päätiet ovat nähtävillä, kuten vanhoja rakennuksien pohjia sekä piha-alueita sekä pensaikkoja.
Adak:n happovuotoja jäljitti kaivostutkijat
Jari ja Jarkko