Långsele oli Bolidenistä 5 km lounaaseen sijaitseva kaivos, josta Boliden Ab on louhinut malmia 1951 – 1991 tuottaen pääasiassa kuparia, sinkkiä, lyijyä, kultaa ja hopeaa. Louhintaa on tehty pääasiassa maanalaisena louhintana.
Kokonaislouhinta oli 11,2 Mt. Kultapitoisuus oli 0,9 g/t, hopeaa 25 g/t, kuparia 0,6 %, sinkkiä 3,9 % ja lyijyä 0,3 %.
Lähde: Boliden, Mindat
Kesällä 1951 aloitettiin suunnittelutyö malmin ajoa varten. Tunnetut malmimäärät ovat sen suuruisia, että malmin kuljettaminen Bolidenissa sijaitsevaan keskusrikastuslaitokseen kannattaa huomattavasti paremmin kuin vaahdotuslaitosten rakentaminen jokaisen esiintymän yhteyteen. Långselen kaivos on yksi esiintymistä. Se sijaitsee 5 km:n etäisyydellä tästä ja kuljetukset voitaisiin ajateltaessa järjestää kuorma-autoilla, köysiradalla tai maanpäällisillä rautateillä tai myös maanalaisella rautatiellä. Laskelma osoittaa, että maanalainen junakuljetus on halvin. Kuljetuspaikka siirretään jatkossa myös 3 km kauemmaksi Långdalsgruvanille, kun siellä on tarkoitus aloittaa kaivostoiminta. Lastauspaikka on sijoitettu 400 m maanpinnan alapuolelle. Långselen kaivos on valmis malmin louhintaan 1. kesäkuuta. 1956. On siis operoitava 5 km tunnelia alle 4 vuodessa.
5km pitkän malmijunatunnelin poikkileikkaus.
Lähde: Teknisk Tidskrift, Årgång 84. 1954
Vanha ilmakuva alueesta 60-luvulta.
Jälkikäsittelytoimenpiteet, joihin liittyi hapettuneen maa-aineksen ja tiettyjen alueiden peittäminen, aloitettiin vuonna 2018. Kunnostettava alue on 5,5 hehtaaria. Toimenpiteiden vaikutusta seurataan valvontaohjelmalla, joka sisältää näytteenoton alueelta poistuvasta vedestä. Vuosikertomus toimitetaan vuosittain.
Lähde: viss.landsstyrelsen.se
Långselella on useita viimeistelysuunnitelmia. Ensimmäinen vuodelta 1987, jolloin kaivos oli vielä toiminnassa, sisältää ehdotuksia viimeistelyn periaatteista. Asiakirjoissa mainitaan jälkikäsittelysuunnitelma vuodelta 1990. Lopuksi yksi toimitettu täydennys vuoden 1990 jälkikäsittelysuunnitelmaan vuonna 1995.
Alueen lopullinen viimeistely tapahtui vuosina 1995–1996. Sivukivi on ajettu louhostäytöksi. Alueen materiaali ei ole riittänyt täyttämään koko avolouhosta ja sinne on muodostunut 15 m syvä avojärvi. Toinen avolouhos on täytetty kokonaan jätekivellä alareunassa ja rikastushiekkaa ylhäällä. Pinta oli peitetty alun perin 0,5 m moreenilla. Jälkikäsittelysuunnitelmaan on tehty lisäyksiä vuodesta 1995 lähtien peittokyky täydennettynä 1 metriin.
Vuonna 2000 alueelle rakennettiin oja ylivuotovesien siirtoa varten vedellä täytetystä avolouhoksesta. Useita vuosia myöhemmin kaivanto täytettiin ja sille rakennettiin moreenipenkere.
Kaivosalueelta lähtevä vesi sisältää korkeita pitoisuuksia metalleja. Ennen kaikkea Zn-tasot ovat kohonneet (1000–6000 µg/l). Virtaus ojassa on alhainen ja oja on pysähtynyt tai tyhjä. Jopa pohjavesiputket näyttävät korkeita metallipitoisuuksia. Joitakin kasvillisuuden vaurioita voidaan myös osoittaa olevan varikkoalueella. Avolouhoksen vedessä on kuitenkin melko hyvä vedenlaatu. Kaiken kaikkiaan toimenpiteillä näyttää olleen tietty vaikutus.
Lähde: RR 2017:04
Lånselen kunnostuksen työnäytös 6/2023
Muutama vuosi vanha ilmakuva. Näyttäisi siltä, että louhoksesta purkautuvaa ylivuoto pääsee hapettumaan ja sakkatumaan louhoksen viereen, ja jatkavan matkaa ojassa eteenpäin.
Uudempi kuva vuodelta 2023, jolloin alueen kunnostustöitä on saatettu eteenpäin.
Långselen kaivos toivotti vierailijat vastaan tukevalla maalaismaiseman hajulla. Jokunen rekkalasti tuotu yhdyskuntajätevesilietettä alueelle…
Louhoslampi. Ei ole kirkkaan sinistä vettä tämä ei, vaan vaalean ruskeaa.
Mittauksen perusteella on myös todellakin muuta kuin puhdasta vettä. Voimakkaasti käsiteltyä vettä, josta viittaa suolapitoisuus ja sähkönjohtavuus. pH taso saatu siten nousuun, ja veteen liuenneiden raskasmetallien sakkautumisprosessi eteenpäin
Yhdyskuntajätevesilietteen arvoitus paljastui. Kuin tilauksesta paikalla oli myös työnäytös. Alueelle oltiin levittämässä yhdyskuntajätettä kasvuympin muodossa.
Onko tässä edustava ja muheva täyttökerros?
Erinäisiä puulajeja istutettuna louhoslammen reunaan. Edustaa varmaan seurantaa kunnostuksen onnistumiselle. Vai sanoisinko: onko tämä vain ”viherpesua”? Ainakin tätä voi käyttää monipuolisesti yhtiön julkisuuskuvan kiillottamiseen. Ei tuo kasvukerros kovin tukevalla pohjalla ole, ja ensimmäiset puut ottaneet jo siipeensä.
BAT-tekniikkaa edustava ylivuotopato. Raskasmetallisakan keräystä näillä näppärillä GeoPressuilla.
Kyllähän tässä ylivuotona vielä raskasmetallisakkaa liikkuu.
Kunnostettu kulku-ura. Sepeliä ja puuhakekerros. Vihreämpi vaihtoehto pelkälle sepelille.
Ennallistettu alue. Tämä lienee se vanha ylivuotoallas, joka on ruopattu. Nykyiset ylivuodot tulevat tähän ”kosteikkoaltaaseen”. Luovaa rakentamista on käytetty kivikasojen muodossa.
Jälkisanat
Sinänsä mielenkiintoinen jälkikunnostushanke menossa. Päälle päin tämä näyttää varsin hyvälle toteutukselle, ja kaivoksen päästöt ympäristöön vähenee varmasti suurelta osin. Mutta onko tämä nyt sitä kuuluisaa parasta mahdollista tekniikkaa? Pinnalta kaunis, mutta pohjavesistään pilaantunutta? Kätketäänkö näillä vain vanhat jätteet pikkuisen piiloon, kun toiminta-aikaan ei ole mitään pohjarakenteita missään käytetty. Lisähuomiona on, että varsinainen rikastus on tehty toisaalla Bolidenissä päin, joten vaikutus rajautuu sivukiviin ja ylivuotoon. Kohteen jälkikunnostus on vastaavan tyylinen ja samalla metodilla toteutettu kuin Bolidenin Kylylahden kaivos Polvijärvellä.
Långselen kunnostusta kävi seuraamassa kaivostutkijat
Jari ja Jarkko