Vuonna 1926 Säteristä löydettiin sinkkimalmilohkoja, mikä sai Ruotsin geologisen tutkimuksen aloittamaan sähköiset ja magneettiset mittaukset tämän alueen pohjoispuolella vuonna 1927. Sieltä löydetyt viitteet osoittautuivat mustaliuskeen aiheuttamaksi, ja lisäetsinnän löytöjen kautta löydettiin malmilohkojen sarja, joka johti tutkimuskaivantoon vuonna 1933.
Vuonna 1935 kuilu tehtiin 120 metriin, ja avulla malmi paljastettiin 38 ja 120 metrin korkeudelta.
Vuodesta 1941 kaivoksen louhii Boliden Gruv AB sopimustoiminnalla. Kaivostoiminta lopetettiin elokuussa 1951 ja kaivos täyttyi vedellä.
Uusia kaivosalueita alettiin valmistella 1965. Vuonna 1966 kuilu syvennettiin 150 metriin, ja vuonna 1969 aloitettiin 1 600 metrin pituisen tunnelin teko 340 metrin korkeudelle Rävlidmyran I:stä, joka valmistui vuonna 1973.
Malmin louhinta aloitettiin uudelleen vuonna 1967. Vuoden 1973 jälkeen, kun päätasot 225 m ja 340 m olivat selvät, louhinta alkoi näiltä tasoilta. Sitten malmi lastattiin 4 kourua pitkin alas toimitustasolle 340 m ja pudotettiin siellä vaunuihin, jotka kuljetettiin Rävlidmyran I:een murskattavaksi, nostettaviksi ja kuljetettiin Kristinebergiin rikastettaviksi.
Viimeinen louhinta tehtiin kesällä 1989 jäännöslouhinnan muodossa ja kaivos on sittemmin täytetty vedellä. Kokonaislouhinta oli 7.54 Mt, josta kultaa 0,5 g/t, hopeaa 90 g/t, kuparia 1 %, sinkkiä 4,2 % ja lyijyä 0,8 %.
Vuosien 1941 ja 1989 välisenä aikana Rävliden-malmia rikastettiin Kristinebergin rikastuslaitoksella katkoksena 1951-1967. Alussa louhittiin ja rikastettiin kovaa kuparimalmia, jossa oli runsaasti rikki- ja kuparikiisua. Myöhemmin malmi muuttui tyypilliseksi lyijy-sinkkimalmiksi. Lyijy-sinkkimalmi on sekoitettu Rävlidmyranin lyijy-sinkkimalmiin ennen rikastamista vuosina 1977–1986. Kuparimalmi on sekoittunut vähäisemmässä määrin Hornträsk:in kuparimalmiin.
Louhos alue 2023.
Vanha kaivosalueen kartta.
Lähteet: Lantmäteriet, Rävliden slutkartta 1992
Rävliden 6/2023
Kesän 2023 hapottavin paikka löytyi Rävlidenistä.
Louhosalue on täyttynyt vedellä. Vaikkakin suurin osa louhinnasta on tapahtunut maanalaisena louhintana.
Vanha turkoosin näköinen lampi viehättäisi kovin uimaan kesähelteellä.
Toisaalta taas ei, kun tietää mistä on kyse…
Ei siis todellakaan, jos ei halua ihokuorintaa itselleen.
Ei varsinaisia peittorakenteita sivukivialueella.
Vaikka kummasti tässä jokunen kuusen ja koivunkäkkärä on saanut alkunsa.
Melkoisen sulffidipitoista maata ja malmikiveä.
Ja eipä tuolla sitten paikoin mitään kasvakaan.
Tänä kesänä Bolidenille myönnettiin ympäristölupa Rävliden north/Kristinebegin maanalaisen kaivoksen kehittämiseen Skelleften kentällä. Täällä Boliden aikoo investoida 2 miljardia kruunua muun muassa kuparin, lyijyn ja sinkin malmipohjaiseen louhintaan, joka ulottuu 10 vuoden päähän.
Se on 5,6 kilometriä pitkä malmivaunurata, joka kulkee vinosti maan alla. Vaunurata on valmisteltu akkukäyttöön ja vaunu on ABB:n, Epirocin ja Bolidenin yhteistyöprojekti. Kysyttäessä, ajetaanko kuorma-autoja itsenäisesti, Peter Nystedt vastasi, että he ovat varautuneet siihen.
– Siellä on myös kohtaamispaikkoja, joissa vaunut voivat ohittaa toisensa hän sanoi.
Rävliden-projekti on nyt toteutusvaiheessa, ja muun muassa tuuletuskuiluja on rakennettu.
– Olemme myös päässeet melko pitkälle kahdella pumppausasemalla, sanoi Peter Nystedt, joka huomautti, että suuri osa hankkeesta on uuden puhdistamon rakentaminen.
– Se kaksinkertaistaa kapasiteetin.
Lähde: Boliden
Boliden aikoo ottaa käyttöön täysimittaisen autonomisen sähkövaunujärjestelmän Rävlidenin kaivokselle ja on tilannut neljä vaunukonetta Epirocilta. Kokonaismatka on viisi kilometriä 750 metrin syvyydessä. Kun tämä saavutetaan, Rävlidenin hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät verrattuna perinteistä teknologiaa käyttävään kaivokseen, vaan se auttaa myös asettamaan standardin uusille kaivoksille.
22.4.2024 Norran
Jälkisanat
Kaivoskorporaatio Boliden on jo ehtinyt pystyttää alueelle uuden maanalaisen kaivoksen, josta on näppärästi vedetty tunneli Kristinebergin rikastamolle – koska miksi kuljettaa malmia maan pinnalla, kun sen voi tehdä maan alla kuin jättimäinen myyrä, joka ei koskaan nuku? Tulevaisuudessa itseohjautuvat koneet ovat arkipäivää, ja työntekijät ja kunnanjohtajat voivat keskittyä toisiin asioihin, kuten pohtimaan, minne ne veroeurot katoavat, kun robotit tekevät hommat ilman kahvitaukoja ja lomarahoja.
Vihreän siirtymän kunnostukset etenevät tuttuun tahtiin – eli lähinnä PowerPoint-esityksissä. Maastossa asiat tapahtuvat sitten joskus, ehkä, mahdollisesti, kunhan budjetti, aikataulu ja planeettojen asennot sattuvat kohdilleen Bolidenin vuosibudjeteissa.
Rävlidenin legendaarinen happolampi jatkaa eloaan kuin luonnon oma kylpylä, jossa iho kuoriutuu ilman lisämaksua. Siellä pulikoivat kaivostutkijat Jari ja Jarkko, jotka ovat todenneet, että jos elämä antaa sinulle happamia kaivosvesiä, niin… no, älä ainakaan juo niitä.
Rävlidenin happolammella pulikoi kaivostutkijat
Jari ja Jarkko