Hieman yli kaksi kilometriä Jokkmokkista lounaaseen on Flakaberget, jossa on sijaitsee vanha kaivos nimeltä Flakabergsgruvan. Siellä louhittiin mm. kvartsia ja maasälpää vuosina 1934-1943. Kaivosalue on kooltaan hieman yli hehtaari; noin 100 m pitkä, 50 m leveä ja noin 25 syvä. Kohteessa on louhittu maasälpää 1216 t ja kvartsia 31767 t.
Lähde: KVARTS, FÄLTSPAT OCH GLIMMER SAMT FÖREKOMSTER DÄRAV I SVERIGE
Atomikokeiden perässä 6/2023
Flakabergetin ”kvartsikaivos”
Pegmatiititin louhintaa. Alueella näkyi myös ruusun punaista ruusukvartsia.
Mutta pääsyy kohteella käyntiin oli se, että maasälpälouhoksen pegmatiitit sisältävät myös radioaktiivisia mineraaleja.
Uranopolykraasi on radioaktiivinen harvinainen mineraali, joka koostuu yttriumista, toriumista, uraanista, tantaalista, titaanista, niobiumista ja hapesta.
Sieltähän sitä pilkottaa. Onpa alueella näköjään käyneet muutkin kaivamassa tätä ”likaista ympäristöpommia”. Aluetta ei ole ennallistettu millään tavalla.
Den Svenska Linjen. Vain reilun 10 kilometrin päässä sijaitsee myös Lintukodon salainen testipaikka. Naustassa oli aikoinaan suunnitteilla ydinpommin koeräjäytyspaikka.
Ruotsin ydintutkimusohjelma, jota kutsuttiin nimellä Den svenska linjen, oli 1950-luvun Ruotsissa atomienergiaselonteko jolla luotiin suuntaviivoja ydinteknologian kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Pyrkimyksenä oli energiaomavaraisuuden saavuttaminen ydinvoimalla. Suunnitelmiin kuului suuri määrä ydinreaktoreita ja mahdollinen ydinaseohjelma, jota varten Marvikeniin kaavailtiin rakennettavaksi niihin tarvittavaa plutoniumia tuottava R4-reaktori. Huddingeen lähelle Tukholmaa rakennettiin ohjelman puitteissa sähköä ja lämpöä tuottanut Ågestan ydinvoimala eli R3, joka oli käytössä vuosina 1964–1974. Aiemmin oli käynnistetty kokeilureaktoreita kuten R1 vuonna 1954.
Ruotsin asevoimissa nähtiin ydinase yhtenä mahdollisena keinona saavuttaa suhteellisen pienenä maana uskottava puolustuskyky. Pelote oli saavutettavissa hankkimalla taktisia ydinaseita. Kiinnostus ydinaseiden hankkimiseen Ruotsin puolustusvoimille heräsi pian Yhdysvaltain käytettyä niitä toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Samalla tutkittiin mahdollisuutta hyödyntää Ruotsin omia uraanivaroja, joita oli löydetty Billingestä Länsi-Götanmaalta. Ydinaseisiin tähtäävä ohjelma ja Marvikeniin kaavailtu ydinaseiden tuotantoon soveltuva R4-reaktori hylättiin myöhemmin Ruotsin allekirjoitettua Ydinsulkusopimuksen. Sopimus kielsi niitä maita hankkimasta ydinaseita, joilla niitä ei vielä ollut. Tämän jälkeen Ruotsiin rakennetuissa ydinvoimaloissa keskityttiin yksinomaan energiantuotantoon. Vuonna 1985 kuitenkin paljastui, että Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitos oli valtiopäivien päättämästä kiellosta huolimatta jatkanut ydinasetutkimuksia salassa. Kokeita jatkettiin tietojen mukaan aina vuoteen 1972. Tuolloin silloinen pääministeri Olof Palme lausui, että tutkimusten tavoite oli ollut Ruotsin kansan suojeleminen ydinaseiden vaaroilta, mutta myönsi niissä saadun myös tietoja ydinaseiden valmistamiseen.
Lähde: Wikipedia
Ruotsalainen Ny Teknik -lehti kertoi 25.4.1985 artikkelissaan, että atomipommin kehittelystä tiesi vain Ruotsin hallituksen pieni sisäpiiri ja se tapahtui salassa Ruotsin kansalta. Yle siteerasi lehteä radiouutisissaan ja kertoi, että piiriin kuului silloista Ruotsin puolustusvoimien ylintä johtoa sekä muutamia hallituksen avainhenkilöitä, kuten pääministeri Tage Erlander ja tämän silloinen neuvonantaja sekä myöhemmin myös pääministeriksi valittu Olof Palme.
Ydinkokeisiin käytettiin Ny Teknikin artikkelin mukaan kymmeniä miljoonia kruunuja. Kokeita jatkettiin kolmenkymmenen vuoden ajan siitä huolimatta, että Ruotsin valtiopäivät oli yksimielisesti päättänyt lopettaa ydinaseiden kehittämisohjelman ja päättänyt, ettei Ruotsille hankita omaa ydinasetta. Maanalaisia ydinkokeita ehdittiin tehdä Tukholman lähistöllä kymmenen.
Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja myönsi paljastusten olevan pääpiirteittäin oikeita. Ny Teknikin mukaan Ruotsi olisi 1960-luvulla kyennyt rakentamaan kolme omaa atomipommia. Lisäksi suunniteltiin ruotsalaisen atomipommin räjäyttämistä Pohjois-Ruotsin alueella. Ydinkokeita jatkettiin aina vuoteen 1972 asti.
Lähde:18.03.2014 Yle
Jälkisanat
Talvivaaran Terrafamella käynnistyi 2024 Euroopan ainut uraanintalteenottolaitos. Köyhin maailmassa! Pohjolan kaivosteollisuuden Kongo on ottanut haparoivan askeleen kohti omavaraisia pienydinreaktoreita! Sitähän se tarkoittaa vaikkei myönnetä julkisuudessa. Den finska linjen on vain tiedossa kaivospoikien salaisissa kansiossa julkisuudelta visusti piilossa. Ensimmäisiä koekaivoksia odotellessa vaikkapa Sokliin. Uraanin hinnan nousu varmasti houkuttelee taasen epämääräisiä kaivoskeinottelijoita haaskalle.
Hupaisaa on se, että Talvivaaran uraanin talteenotto kattaa yhden ydinvoimalan verran uraania (200 t uraania vuodessa)! Unohtui vain sanoa, että toinen mokoma kasataan vesistöihin, pohjavesiin ja loputtomiin ”bioliuotuskasoihin”. Puhumattakaan, että kahden ydinvoimalan verran vuositahdilla on jo kasattu materiaalia VUOSITTAIN jo ennestään! Minne siis ”katosi” Talvivaaran vanhat ja tulevat uraanit? Mystinen katoamistemppu, kuten Pekka Perän katoaminen rahoineen julkisuudesta…
Flakabergetillä uraanit ja atomikokeet paikallisti kaivostutkijat
Jari ja Jarkko