Långsele oli Bolidenistä 5 km lounaaseen sijaitseva kaivos, josta Boliden Ab on louhinut malmia 1951 – 1991 tuottaen pääasiassa kuparia, sinkkiä, lyijyä, kultaa ja hopeaa. Louhintaa on tehty pääasiassa maanalaisena louhintana.
Kokonaislouhinta oli 11,2 Mt. Kultapitoisuus oli 0,9 g/t, hopeaa 25 g/t, kuparia 0,6 %, sinkkiä 3,9 % ja lyijyä 0,3 %.
Lähde: Boliden, Mindat
Kesällä 1951 aloitettiin suunnittelutyö malmin ajoa varten. Tunnetut malmimäärät ovat sen suuruisia, että malmin kuljettaminen Bolidenissa sijaitsevaan keskusrikastuslaitokseen kannattaa huomattavasti paremmin kuin vaahdotuslaitosten rakentaminen jokaisen esiintymän yhteyteen. Långselen kaivos on yksi esiintymistä. Se sijaitsee 5 km:n etäisyydellä tästä ja kuljetukset voitaisiin ajateltaessa järjestää kuorma-autoilla, köysiradalla tai maanpäällisillä rautateillä tai myös maanalaisella rautatiellä. Laskelma osoittaa, että maanalainen junakuljetus on halvin. Kuljetuspaikka siirretään jatkossa myös 3 km kauemmaksi Långdalsgruvanille, kun siellä on tarkoitus aloittaa kaivostoiminta. Lastauspaikka on sijoitettu 400 m maanpinnan alapuolelle. Långselen kaivos on valmis malmin louhintaan 1. kesäkuuta. 1956. On siis operoitava 5 km tunnelia alle 4 vuodessa.
Lähde: Teknisk Tidskrift, Årgång 84. 1954
Jälkikäsittelytoimenpiteet, joihin liittyi hapettuneen maa-aineksen ja tiettyjen alueiden peittäminen, aloitettiin vuonna 2018. Kunnostettava alue on 5,5 hehtaaria. Toimenpiteiden vaikutusta seurataan valvontaohjelmalla, joka sisältää näytteenoton alueelta poistuvasta vedestä. Vuosikertomus toimitetaan vuosittain.
Lähde: viss.landsstyrelsen.se
Långselella on useita viimeistelysuunnitelmia. Ensimmäinen vuodelta 1987, jolloin kaivos oli vielä toiminnassa, sisältää ehdotuksia viimeistelyn periaatteista. Asiakirjoissa mainitaan jälkikäsittelysuunnitelma vuodelta 1990. Lopuksi yksi toimitettu täydennys vuoden 1990 jälkikäsittelysuunnitelmaan vuonna 1995.
Alueen lopullinen viimeistely tapahtui vuosina 1995–1996. Sivukivi on ajettu louhostäytöksi. Alueen materiaali ei ole riittänyt täyttämään koko avolouhosta ja sinne on muodostunut 15 m syvä avojärvi. Toinen avolouhos on täytetty kokonaan jätekivellä alareunassa ja rikastushiekkaa ylhäällä. Pinta oli peitetty alun perin 0,5 m moreenilla. Jälkikäsittelysuunnitelmaan on tehty lisäyksiä vuodesta 1995 lähtien peittokyky täydennettynä 1 metriin.
Vuonna 2000 alueelle rakennettiin oja ylivuotovesien siirtoa varten vedellä täytetystä avolouhoksesta. Useita vuosia myöhemmin kaivanto täytettiin ja sille rakennettiin moreenipenkere.
Kaivosalueelta lähtevä vesi sisältää korkeita pitoisuuksia metalleja. Ennen kaikkea Zn-tasot ovat kohonneet (1000–6000 µg/l). Virtaus ojassa on alhainen ja oja on pysähtynyt tai tyhjä. Jopa pohjavesiputket näyttävät korkeita metallipitoisuuksia. Joitakin kasvillisuuden vaurioita voidaan myös osoittaa olevan varikkoalueella. Avolouhoksen vedessä on kuitenkin melko hyvä vedenlaatu. Kaiken kaikkiaan toimenpiteillä näyttää olleen tietty vaikutus.
Lähde: RR 2017:04
Lånselen kunnostuksen työnäytös 6/2023
Jälkisanat
Sinänsä mielenkiintoinen jälkikunnostushanke menossa. Päälle päin tämä näyttää varsin hyvälle toteutukselle, ja kaivoksen päästöt ympäristöön vähenee varmasti suurelta osin. Mutta onko tämä nyt sitä kuuluisaa parasta mahdollista tekniikkaa? Pinnalta kaunis, mutta pohjavesistään pilaantunutta? Kätketäänkö näillä vain vanhat jätteet pikkuisen piiloon, kun toiminta-aikaan ei ole mitään pohjarakenteita missään käytetty. Lisähuomiona on, että varsinainen rikastus on tehty toisaalla Bolidenissä päin, joten vaikutus rajautuu sivukiviin ja ylivuotoon. Kohteen jälkikunnostus on vastaavan tyylinen ja samalla metodilla toteutettu kuin Bolidenin Kylylahden kaivos Polvijärvellä.
Långselen kunnostusta kävi seuraamassa kaivostutkijat
Jari ja Jarkko