Hornträsk:n esiintymää louhittiin Bolidenin toimesta vuosina 1987–1991, ja siinä tuotettiin 880 kt malmia. Keskimääräinen pitoisuus 1,08 % Cu, 4,6 % Zn, 0,5 % Pb, 65 g/t Ag ja 0,6 g/t Au.

Keväällä 2004 GeoEnvix AB sai tehtäväkseen selvittää syyt havaittuihin muutoksiin Hornträsket-järvessä, Kristinebergissä. Asiakas oli Boliden AB. Hornträsket-järven kunnon selvittämiseksi ja korkeiden metallitasojen mahdollisten syiden selvittämiseksi Hornträsketin vedestä aloitettiin laaja näytteenotto lopputalvella 2004.

Näytteenotto osoitti, että kuparin, sinkin ja kadmiumin pitoisuudet olivat korkeita tai erittäin korkeita erityisesti itäosassa

Aiemmat mittaukset osoittivat, että kuparin ja sinkin pitoisuudet olivat melko korkeita jopa 1970-luvulla ja 80-luvulla, mutta ne nousivat merkittävästi 90-luvulla ja ovat edelleen korkealla vuoden 2000 jälkeen.

Viimeisimmän ajanjakson aikana metallitasot ovat kuitenkin laskeneet.

Näytteenotto valuma-alueen maaperästä osoitti, että kuparin, sinkin ja kadmiumin tasot ja arseenia oli runsaasti tai erittäin paljon maaperässä, erityisesti orgaanisessa maaperässä, joka vallitsee maaperässä Hornträsketin lähiympäristössä.

Biologisten tutkimusten tulokset osoittivat sen selvästi järven ekosysteemi kärsii voimakkaasti. Kaikki kolme organisaatiotasoa; eläinplanktoni, pohjaeläimet ja kalat, osoittivat selkeitä poikkeamia siitä, mitä voidaan pitää normaalina.

Metallipitoisuuden nousu saattaa liittyä joihinkin merkittäviin tapahtumiin Hornträsketin ympäristössä;

a) intensiivinen metsänhakkuu ja ojitus, joka suoritettiin valuma-alueella 80-luvun lopussa

b) Hornträskin kaivoksen sulkeminen ja jälleenkäsittely

c) suuret vaihtelut pohjaveden pinnat 80-luvulla (matala) ja 90-luvulla (korkea taso).

On kuitenkin pakko todeta, että metallien vapautumista on vaikea estää Hornträsketin valuma-alueen rikkimineralisoituneesta maasta. Rajoittamalla metsien hakkuut, maankäsittely ja ojitus, maaperän päästöjä voidaan vähentää jonkin verran. Edelleen todetaan, että Hornträsketin ympäröivää maata ei tule käyttää virkistysmaana johtuen luonnollisesti korkeasta metallitasosta.

Suurin osa raskasmetallien päästöistä pintaveteen johtuu Ruotsissa hapetuksesta sulfidipitoisesta jätehiekasta ja sivukivestä. Pohjois-Ruotsin Hornträsket-järvi on kokenut ajoittain kalojen kuolemia viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, mikä johtuu hylätystä Zn-Cu-kaivoksista ja niiden raskasmetallien huuhtoutumisesta vesistöön.

Vuonna 2002 esitettiin arvio, jossa osoitettiin yksi kolmesta hylätystä Z-Cu-kaivoksesta järven tärkeimmäksi metallilähteeksi. Cu on tunnistettu tärkeimmäksi myrkylliseksi aineeksi, ja Hornträskin kaivoksen läheisyys järvelle mahdollistaa vain vähäisen Cu:n pidättymisen ennen kuin valumavesi saavuttaa järven.

Useita korjauksia toimenpiteitä on testattu ja todettu osittain onnistuneiksi, kuten karkean sulfidisen jätekiven neutraloinnista ruiskuttamalla ja kastelemalla mesaliitilla, joka on paperitehtaiden jätetuote. Järven raskasmetallipitoisuudet ja erityisesti Cu-pitoisuudet vähenivät. Odotetaan, että kalakanta toipuu 5-10 vuodessa kunnostuksen seurauksena.

Hornträsketin kaivoksella, jossa louhittiin 0,9 miljoonaa tonnia, jätekivi käytettiin kolmen avolouhoksen täyttämiseen, ja jotka peitettiin pintapeitolla.

Lähde: The Resurrection of a Biologically Dead Lake – a Case Study from Northern Sweden

Kuva kunnostuksesta. Lähde:Efterbehandling av Hornträskgruvan, Lycksele kommun, Länsstyrelsen, Länsstyrelsen i Västerbotten, 2012

 

Hornträsk 6/2023

Hornträskin kaivosalue 2023. Pintapeitot suoritettu.

Päältä päin näyttää erittäinkin vihertävälle suoritukselle.

pH-mittarin mukaan myöskään vanha oja ei näyttäisi pahemmin puskevan enää raskasmetalleja.

Ja vanha kunnon suosuodattamo ottaa kunnostuksen jälkeiset lirut vastaan.

Tosin rantakaistale näyttää melkoisen kellertävälle. Eipä silti uskoisi, että tämä pieni kaivospaholainen oli yksi pääsyy Hornträsket-järven kalakuolemiin.

Suurina pitoisuuksina kupari on terveydelle haitallista ja kuparin raja-arvoksi on asetettu talousvedessä 2,0 mg/l.

Näinhän siinä käy, jos kaivostoiminta päättyy tai seisahtuu, eikä tehdä mitään aktiivisia kunnostustoimia. Päästöt voivat moninkertaistua, jos asialle ei tehdä mitään!

 

Hornträskin kaivostutkijat

Jari ja Jarkko