1929 kaksi Boliden Companyn palveluksessa työskentelevää malminetsijää löysi kuparilohkareen noin 10 km kaakkoon Laverista. Jatkoetsintä johti pienemmän esiintymän löytämiseen – kaikkiaan 1,5 miljoonaa tonnia malmia, jossa oli noin 1,5 % kuparia. Koska Rönnskärin yrityssulatolle tarvittiin suurempia kuparirikastetta, päätettiin avata esiintymä, vaikka malmia pidettiinkin huonona. Täysin uusi kylä rakennettiin asuntoineen, kouluineen ja kauppoineen. Kaikki oli uutta muotoilua ja ajanmukaista huippumodernia; sähkö, keskuslämmitys, juokseva kuuma ja kylmä vesi jokaisessa talossa, vesikäymälät ja julkinen pesutupa nykyaikaisilla koneilla. Kaivos oli tuotannossa 1936-2.11.1946. Samana päivänä aloitettiin suunniteltu purkaminen, joten koko asutus siirrettiin muille kaivospaikoille Skellefteån alueella. Vielä nykyäänkin on mahdollista nähdä jäänteitä talorakenteista ja kaduista.

Lähde: Mindat

 

Lyhytikäisen kaivosyhteisön jäänteitä. Vuonna 1936 ensimmäiset kaivoksen työntekijät muuttivat Laveriin malliyhteisöön. Nykyään on jäljellä betoniperustat, jotka muodostavat suojeluympäristön.

Laverista löydettiin kuparimalmiesiintymä vuonna 1929. Näytteen louhinta neljä vuotta myöhemmin osoitti, että kuparipitoisuus oli korkea. Esiintymä ei ollut suuri, mutta Boliden aloitti kuparimalmin louhinnan täällä vuonna 1936. Samana kesänä yhteisöä alettiin rakentaa kuviteltuna malliyhteisönä, ja talvella ensimmäiset työntekijät muuttivat tänne. Koteja pidettiin aikansa huippuluokan – keskuslämmitys, juokseva vesi, viemäri, WC, sähköliesi, jääkaappi ja sähkövalo. Lisäksi siellä oli yhteinen solarium, keskuspesula, kylpyhuone ja lääkärihuone. Kaivostoiminnan jatkuessa 10 vuoden aikana täällä asui enintään 242 ihmistä.

Laverin historia kaivosyhteisönä oli kuitenkin lyhyt. Malmiesiintymä oli pienempi kuin testilouhinta osoitti ja kuparipitoisuus odotettua alhaisempi. Odotetusta 17 300 tonnin kuparin vuotuisesta tuotannosta tuli sen sijaan louhitun kuparin kokonaisluku 10 vuoden kaivostoiminnan aikana. Maailmanmarkkinahintojen laskun myötä kaivos muuttui kannattamattomaksi ja se suljettiin vuonna 1946. Syyskuuhun 1947 mennessä yhteisö purettiin kokonaan. Talot siirrettiin Laisvalliin Arjeplogin kunnassa.

Laverissa aikoinaan olleiden monien rakennusten jäänteet todistavat yhteisön sosiaalisesta hierarkiasta. Maaston huipulla oli insinöörin huvila ja alaosassa työläisten talo. Kuva: Norrbotten Museum

Lähde: Länsstyrelsen i Norrbottens län

 

Historiallista louhintaa tehtiin Laverin projektialueella vuosina 1938-1946 vanhassa Laverin kaivoksessa. Tänä aikana yhteensä noin 1,3 Mt luokittelu 1,5 % Cu, 0,2 g/t Au ja 36 g/t Ag jalostettiin lopulta pääasiassa pienimuotoisesta maanalaisesta louhinnasta.

Uusi Laverin kaivos Natura-alueelle 

Vanhan Laverin kaivoksen vieressä on tunnettu suuri kuparimineralisaatio, joka sisältää myös kultaa, hopeaa ja molybdeeniä.  Laverista voi tulla merkittävä teollinen hanke, jolla on merkittävä vaikutus raaka-ainetarjontaan, alueellisiin työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan.

Kestävästi tuotettujen metallien maailmanlaajuinen kysyntä on korkea. Boliden suoritti tutkimusta alueella vuosina 2009-2022. Laver on laajamittainen esiintymä, jonka mineralisaation malmipitoisuus on alhainen. Boliden suhtautuu hankkeeseen suurella mielenkiinnolla ja aikoo ottaa tulevassa hankkeessa käyttöön parhaan käytettävissä olevan teknologian (BAT) ja korkean ilmasto- ja ympäristösuorituskyvyn.

Bolidenilla on parhaillaan käynnissä käsittelylupa. Jos jalostustoimilupa myönnetään Bolidenille, yritys jatkaa sen perustamisprojektia. Boliden aikoo hakea jalostuslupaa Ruotsin kaivosvirastolta viimeistään syyskuun 2024 loppuun mennessä.

Boliden hakee jalostuslupaa koko mineralisoituneelle esiintymälle optimoinnilla konseptitutkimuksen tulosten perusteella. Hanke voidaan toteuttaa vahvalla teknisellä suorituskyvyllä, mukaan lukien patoturvallisuus ja pöly, sekä tulevaisuuteen katsova ilmasto- ja ympäristösuorituskyky. Boliden painottaa hankkeessa paljon sosiaalisia ja yhteisöllisiä asioita. Bolidenin politiikkana on välttää, minimoida, ennallistaa ja korvata ympäristölle ja ympäröivälle alueelle jäävät vahingot. Bolidenin esittämässä toimilupahakemuksessa vältämme Lill-Laversjönin käyttöä teollistamiseen.

Lähde: Boliden Ab, Samråd Laver

Lavergruvan.se

lavergruvan.se perustettiin yksityishenkilön aloitteesta, jonka tarkoituksena on nostaa yleistä mielipidettä Lavergruvanin uutta kaivosyritystä vastaan. Kaivos toimi kymmenen vuoden ajan 1930- ja 1940-luvuilla, ja luonnonhaavat tuolta ajalta ovat edelleen käsinkosketeltavat ja näkyvät. Siellä on muun muassa alue nimeltä Dead Area, joka myrkytettiin niin, ettei mikään voi kasvaa, vaikka kaivoksen sulkemisesta on kulunut yli 70 vuotta. Toiminta-aikana ympäristölle aiheutuneet vahingot ovat pisara maailmankaikkeudessa verrattuna siihen, mitä nykyaikainen kaivostoiminta tekisi.

Älvsbynin Norrbottenin kunnan Laverissa paikalliset poliitikot haluavat, että Boliden saa perustaa kuparikaivoksen, kun taas luonnon- ja ympäristönsuojelijat sanovat ei. Toistaiseksi lupaa ei ole saatu, koska alue on Natura 2000:n mukaan suojeltu, mutta Boliden päätti silti vuoden 2017 alussa valittaa. Siitä lähtien tapaus on ollut hallituksen pöydällä, eikä kukaan tiedä, milloin päätös tulee.

Laver 6/2023

Laverin kaivoskylän historiasta kertovat useat opastetaulut.

Kyläkoulun rauniot.

Aikansa BAT-tekniikkaa oli kiinteistöjen viemäröinti.

Kaivosrakennelma

Etualalla jätemaita ilman pintapeittoja.

Rikastehiekkapenkereitä

Kevyen pintapeiton saanut rikastehiekka-alue. Melkoisen kitukasvuisia räkäkuusia perintönä tästä ”Dead Areasta”.

Myrkytetty vesistö

Vanha Laverin kaivos oli toiminnassa vuosina 1936-1946 ja tuotti kymmenen vuoden aikana 1,3 tonnia kaivosjätteitä. Saman määrän saavuttaminen nykyaikaisella kaivostoiminnalla kestää 13 päivää. Kaivossuunnitelmissa on myös erityinen paikka 37 miljoonan tonnin runsasrikkiselle jätteelle kapseloitavaksi puolentoista metrin moreenin avulla.

Vuonna 1952 pato murtui, 200 000 tonnia myrkyllistä lietettä valui ulos ja myrkytti läheisiä vesistöjä.

– Kaikki kalat kolme mailia alavirtaan kuolivat. On myös alue, joka tunnetaan nimellä ”kuollut alue”, jossa mikään ei vielä kasva, Ulf Johansson sanoo.

lähde:lavergruvan.se

Loppupään kosteikkoallas.

Vuonna 1946 suljetun vanhan Laver-kaivoksen jälkeen jäljelle jäänyt rikastehiekka-alue vuotaa myrkkyjä edelleen yli 70 vuoden jälkeen. 500 kg kuparia, 650 kg sinkkiä ja 2 kg kadmiumia vuotaa vuosittain. Vuotavan säiliön sulfaattipitoisuus on 30 kertaa korkeampi kuin Laverbäckenissä. Nikkelipitoisuus on 50 kertaa korkeampi ja kuparin, sinkin ja koboltin pitoisuudet ovat 150-200 kertaa korkeammat kuin Laverbäckenissä. Kadmiumia on 300-400 kertaa enemmän kuin Laverbäckenissä. Vanhassa avolouhoksessa on mitattu korkeita raskasmetallipitoisuuksia, mukaan lukien kadmium, lyijy ja sinkki.

lähde:lavergruvan.se

Rikastekasan altaan kunnostus on aloitettu vuonna 2020 ja valmistui vuonna 2022.  Jätealueen purkuvesi virtasi altaaseen, jonka Boliden on purkanut ja jälkikäsitellyt. Nyt purkuvedet virtaa kolmen maisemoidun kosteikkoalueen läpi (ylivuoto patoja) ja jatka sitten eteenpäin alueen vesistöihin.

lähde:Boliden

Taidetta

I-palkki

Vanha avolouhos myrkkyvesineen.

Rakennuksien rauniot odottavat uuden kaivoksen perustamista vanhan kaivoksen välittömään läheisyyteen.

Jälkidiskuteeraus

Jätepatoa rakennetaan viisi, korkein 112 metriä korkea ja 3 000 metriä leveä. Kaksi patoa pohjoisessa, toinen 60 metriä korkea ja 1024 metriä leveä, toinen 74 metriä korkea ja 891 metriä leveä.

Suunnitellun avolouhoksen kokoluokka…se sanoisinko mittava!

Vanha Laverin kaivos oli toiminnassa kahdeksan vuotta ja tuotti tuona aikana 1,3 miljoonaa jätettä myrkyllisenä rikastusjätteenä. Saman määrän valmistaminen tänään kestää 13 päivää!

Natura 2000 suojelualue

Laveria ympäröivä alue on suojeltu EU:n Natura 2000 -verkoston mukaan. Natura 2000 -luokitukseen valituilla alueilla on valtakunnallisesti korkeita luontoarvoja ja luontotyyppejä, jotka ovat monella tapaa ainutlaatuisia, ja niillä on poikkeuksellinen lajirikkaus. Muualla Ruotsissa on monimuotoisia ja ekologisesti herkkiä ekosysteemejä, Natura 2000:lle luovuttamattomia luonnonarvoja. Piteälven on myös luokiteltu kansallisjoeksi.

Sijaintinsa vuoksi, Natura 2000 -alueen Piteälven valuma-alueella, Laver on erittäin soveltumaton luontoa ja ympäristöä tuhoavaan ja myrkylliseen toimintaan. Norrbottenin kokonaisuus on jo nyt vahvasti erilaisten louhinnan kohteena, joten pakollinen voimakas suojaus on tarpeen suojelun arvoisen ympäristön säilyttämiseksi. Sen vuoksi, että Laveria ympäröivä alue on Natura 2000 -luokiteltu, pitäisi sen vuoksi lopettaa kaikki yritykset louhia kuparia vanhassa kaivoksessa.

Hallitus hylkäsi Bolidenin aiemman toimilupahakemuksen vuodelta 2014 ja vuonna 2020. Hallitus on sittemmin tutkinut asiaa ja ehdottaa nyt lakimuutosta, jonka mukaan Natura-2000 testataan ensin ympäristötestissä. Ehdotuksen odotetaan tulevan voimaan 1. heinäkuuta 2024. Boliden aikoo lähteä uudelleen jättää käsittelylupahakemus uuden lainmuutoksen jälkeen.

lähde:laverruvan.se ja Boliden

Ja se kuuluisa kaivosteollisuuden viherpesu on myös ”New Bolidenin” osalta melkoisen karrikatyyristä. Siinä ”testataan” luonnonsuojelun rajoja vähän kuin Sodankylän Viikinkiaavan tapauksessa! Joka sekin on muuten myös Bolidenin ostoslistoilla odottamassa vuoroaan…

Bolidenin propagandaa kaivosteollisuuden puhtaudesta!

Ruotsin geologinen tutkimuslaitos (SGU) on huomauttanut Laverin esiintymän alue kansallisen edun mukaisena mineraalina luvun 3 mukaan Ympäristölain 7 §. Aihe kupari on nyt myös EU:n kriittisten ja strategisten aineiden luettelossa tarjonnan näkökulmasta.

Lähde:Boliden

Sama sävel raikaa sikäläisen GTK:n toimesta: Kriittiset mineraalit ja vihreäsiirtymä…

Jälkikevennys: kaivosteollisuuden pulkkamäki 

Laverin lähistöllä sijaitsee näkemisen arvoinen paikka Storforsen.

Storforsen on Ruotsissa, Älvsbynin kunnassa sijaitseva, Pohjoismaiden ja Euroopan suurin valjastamaton koski Piitimenjoessa. Kosken keskivirtaama on noin 250 m³/s. Keskikesällä virtaama voi olla 870 m³/s tai enemmänkin. Koski on kokonaisuudessaan hieman yli viiden kilometrin pituinen ja sen kokonaisputoama on 82 metriä, josta kahden viimeisen kilometrin matkalla putouskorkeus on 60 metriä.

Wikipedia

Laverissä kävi kyläilemässä, ja kaivosteollisuuden New Pulkalla Storforsenin kosken laski kaivostutkijat

Jari ja Jarkko