Rakkejaur on yksi suurimmista esiintymistä (17 Mt) niin kutsutulla Skelleften-kentällä. Se louhittiin avolouhokseksi 1965 – 70, louhinta keskeytettiin osittain teknisten ongelmien vuoksi hyvän rikasteen saamiseksi. Kokonaislouhinta 0,72 Mt. ”Malmi” sisältää noin 1 ppm kultaa, 45 ppm hopeaa, 0,3 % kuparia, 2,3 % sinkkiä, 1,6 % arseenia ja 27 % rikkiä. Kaivosalue on nyt siivottu ja kunnostettu. Avoin louhos on täytetty kaivosjätekivellä, ja pinta on vihreän ruohon peitossa.

Lähde: Excursion sites in Northern Västerbotten 2003

Ilmakuva 70-luvulta (https://minkarta.lantmateriet.se/)

Alueen ilmakuva nykyään (https://minkarta.lantmateriet.se/)

Bolidenin oma tutkinta valmistui Rakkejaurissa

Boliden ei ole tehnyt virheitä Malån kunnan Rakkejaurin kaivoksen viimeistelyssä.

Heinäkuun alussa yhtiö ilmoittautui poliisille ympäristörikoksista Skeppsträskånin vesien värjäytymisen jälkeen. Yrityksen Västerbottenin läänin lääninhallitukselle lähettämän raportin mukaan värjäytyminen voi johtua rankoista sateista, jotka aiheuttivat rautapitoisen suolietteen huuhtoutumisen jokeen. On otettava uusia näytteitä, jotta nähdään, pitääkö teoria paikkansa.

Lähde: P4 Västerbotten15. heinäkuuta 2002.

Vuonna 2002 komposiittikuivapeite, joka sisältää jätevedenlietetiivistyskerros levitettiin sulfidisten kaivosjätteiden päälle estämään hapen diffuusiota ja sulfidihapetusta.

Lähde: Field and Pilot-Scale Geochemical Investigations Into Using Sewage Sludge for Sulphidic Mine Waste Remediation 2012

Rakkejaur 6/2023

Rakkejaur:in ekovihreät nummet. Tässä on sijainnut ennen avolouhos.

Ja kuten näkyy niin varsinaisesta ”tiivisrakenteesta” ei tarvitse puhua.

Pieni alue, jossa ei kasva yhtään mitään.

Voi sanoa, että on hiukan happaman oloisia keitoksia tarjolla täällä kaivosteollisuudelta. Paikallinen riista on käynyt hakemassa täältä ainakin rautaisannoksensa. Niitä vihreän kasvun mineraaleja…

Painanne, jonne on kertynyt ylivuotovesiä.

Tuonelanjoki?

Kuolleita puita ojauoman ympärillä.

Raskasmetalleista saastunutta maa-aluetta alarinteen suunnassa.

Kaivoksen alarinteellä kuollutta aluetta, joka kertoo missä vesi virtaa pintojen alla…  

Josta se nousee jossain kohdin takaisin maan pintaan…     

Jälkisanat

Tässä nähdään, ettei kaikki kunnostukset osu täysin nappiin. Puuttumattomat pohjarakenteet ja ei-tiiviit peittorakenteet ovat muodostaneet hornankattilan, joka suotaa sade- ja pohjavesiä louhoksen ulkopuolelle. Myöskään alueella ei ole minkäänlaista kokoojaojia, joilla voitaisiin edellä mainittua asiaa paikata. Läheinen suo ja joki on saanut historian saatossa varmasti oman osuutensa näistä kaivosteollisuuden sivuvirroista. Pahaksi onneksi tämä Bolidenin tuonelanvirta sijaitsee syvällä ruotsalaisessa korpimaassa, jolloin se ei ole ihan koko kansan nähtävillä.

Rakkejaur:in ”suon ylivuodot” kävi tarkastamassa kaivostutkijat

Jari ja Jarkko